Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Erkki Liikanen halusi papiksi, mutta päätyi politiikan huipulle – Suomen Pankin ex-pääjohtaja nostaa elämäkerrassaan esiin kaksi ystävää yli muiden

Vuosi 1962 oli merkittävä Erkki Liikasen nuoruudessa. Perheeseen ostettiin mustavalko-tv ja käytetty auto, Skoda, jolla perhe matkasi Lappiin. Ne ovat tuttuja asioita muillekin suuriin ikäluokkiin kuuluville. Liikasen keskiviikkona ilmestyvässä elämäkerrassa tiivistetään hyvin oman perheen tarinan kautta sodan jälkeisen Suomen historia. Liikanen syntyi vuonna 1950 Mikkelissä ajalle tyypillisiin vaatimattomiin oloihin. Äiti, Eila Paavilainen oli Karjalan evakko ja isä, Eino Liikanen osallistui jatkosotaan viimeisimpien joukossa. Koti oli uskonnollinen ja äiti kärsi mielenterveyteen liittyvistä ongelmista. Liikanen kertoo, että elämän varhaiset vuodet ovat vaikuttaneet paljon hänen ajatteluunsa. – Suuret ikäluokat syntyivät köyhään Suomeen, ja eriarvoisuus oli suurta. Erojen tasoittaminen on iso asia. Lahjakkuuksia on kaikkialla, mutta ei saa mennä sen mukaan, mikä on vanhempien varallisuus. Se on jäänyt syvästi päälle, Liikanen kertoo Lännen Median haastattelussa. Liikanen oli mukana luomassa Suomeen peruskoulua, jota hän edelleen pitää valtavan suurena asiana. Itse hän sanoo olleensa etuoikeutettu, kun pääsi koulutielle, oppikouluun, lukioon ja yliopistoon. Kalevi Sorsa ja Mauno Koivisto tärkeitä Liikasen elämäkerrassa tulee hyvin esiin hänen laajat verkostonsa. Hän tuntee ihmisiä lähes kaikilta elämän alueilta. – Olen ollut aina utelias ja tiedonhaluinen ja monista asioista kiinnostunut. Olen yrittänyt ymmärtää elämää, jota en itse elä. Se antaa suhteellisuuden tajua. Liikanen pääsi kirjallisuuden pariin nuorena, koska isä oli muiden töidensä ohella Otavan kirja-asiamies ja perhe asui kirjaston vieressä. Musiikki kuului hänen harrastuksiinsa jo varhain. Liikanen valittiin kansanedustajaksi vain hieman yli 20-vuotiaana Mikkelin vaalipiiristä. – Sain kysyä vanhemmilta edustajilta ja opin paljon. Yleissivistystä arvostettiin silloin, eduskunnasta sain paljon malleja. Kirjassa kaksi pariskuntaa, Irene ja Kalevi Sorsa ja Tellervo ja Mauno Koivisto nousevat esiin Liikasen tuttavapiiristä. Kalevi Sorsaan Liikanen tutustui 18-vuotiaana, Mauno Koivistoon 21-vuotiaana. – Minulle on valtavan iso asia, että sain olla heidän kanssaan tekemisissä niin pitkän ajan. Se on poikkeuksellista. Miten kävi lapsilisien? Liikasta on leimannut sdp:n vaaliohjelma vuodelta 1987. Hän oli silloin sdp:n puoluesihteeri, ja ohjelmassa luvattiin kolminkertaistaa lapsilisät neljän vuoden aikana. Kirjassaan Liikanen on omistanut luvun sille, miten lapsilisien oikeasti kävi tilastojen perusteella. – Juuri kukaan ei tiedä, että ohjelma toteutui, mutta vuoden jäljessä. Apuna oli Esko Ahon (kesk.) hallitus ja valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok.). Harri Holkerin (kok.) hallituksen aikana lapsilisien nettomäärärahat kaksinkertaistettiin. Iiro Viinanen esitti lapsivähennyksen poistamista ja sen korvaamista korotetulla lapsilisällä. Tällöin lapsilisät olivat kolminkertaiset vuoteen 1987 verrattuna. – Opetus on se, että vaaliohjelmilla tai -lupauksilla ei tule lyhyellä tähtäimellä etua, mutta jos halutaan muuttaa yhteiskuntaa, niin niitä pitää olla. Liikasen ja sdp:n välit kiristyivät, kun hän oli valtiovarainministeri. Sdp:n johto ei muun muassa hyväksynyt Liikasen johdolla tehtyä säästöohjelmaa. – Halusin kirjoittaa tämän siksi, että vähän olisi ymmärrystä niille, jotka näissä paikoissa ovat. Valtiovarainministerin pitää kohdella tasapuolisesti kaikkia ryhmiä ja toimia niin, että talouspolitiikan linja on kestävä. Näistä ei voi antaa periksi, omassa ryhmässä ne tuntuvat joskus hankalilta. Liikasen viesti tämän päivän päättäjille on se, että laaja koulutuspohja ja korkea työllisyysaste ovat hyvinvointiyhteiskunnan pilareita, muuten palveluja ja eläketurvaa ei voida ylläpitää. Toinen osa suunnitelmissa Liikasen elämänkerta päättyy siihen, kun hänet valittiin Suomen EU-komissaariksi 44-vuotiaana vuonna 1994. Kirja on yhdistelmä tutkimusta ja elämäkertaa. Liikanen on kerännyt taustatietoja ja dokumentteja eri arkistoista 4–5 vuoden ajan, mutta kirjan hän kirjoitti jäätyään pois Suomen Pankin pääjohtajan tehtävästä 2018. Liikasen tavoite on kirjoittaa kakkososa, jonka pääosassa ovat EU:n komissio ja EKP. "Papin tehtävä oli toiveammattini ennen koulun alkua. Niin vakavasti suhtauduin pappeuteen, että järjestin löytämieni kuolleitten pikkulintujen hautajaisia muille lapsille. Tein haudoille ristit, joihin olin merkinnyt hautajaispäivätkin." "Ensimmäinen julkinen esiintymiseni oli 9-vuotiaana koulun äitienpäiväjuhlassa, jossa lausuin runon. Jännitin niin valtavasti, että en muista mitään vastaavaa sen jälkeen." "Menin teinikunnan toimintaan mukaan heti kun pääsin, syyskuussa 1965. Täytin silloin 15 vuotta. Järjestö toi kansainväliset kysymykset nuorten maailmaan." "Vuoden 1966 vaihtuessa vuodeksi 1967 Assi Issakainen järjesti kotibileet. Hän halusi tavallista enemmän keskustella kahden kesken. Hän tarjosi myös lasillisen viiniä, enkä tohtinut kieltäytyä. Maistoin alkoholia silloin ensimmäisen kerran. Tuosta yöstä alkoi seurustelumme ja se jatkuu edelleen." "Marraskuussa 1970 pidettiin Suomen Teiniliiton liittokokous Turussa. Vaalin lopputulos oli Erkki Liikanen 194 - Ilkka Kanerva 125. Valinta tehtävään avasi uusia ovia. Kutsu tuli presidentti Urho Kekkosen kuuluisiin lastenkutsuihin Tamminiemeen." "Oli selvää, että lähtisin ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin 1972. Sain Mikkelin vaalipiirissä Ahti Karjalaisen jälkeen toiseksi eniten ääniä, 8500 ääntä. Pääministeri Rafael Paasio (sd.) neuvoi ensimmäisen kauden kansanedustajaa. "Hakeudu vaikeisiin paikkoihin. Siellä on tilaa." "Nousin 25-vuotiaana sdp:n puoluetoimikunnan työhön, mikä vei päätöksenteon piiriin. Sain vastuulleni maatalouspolitiikan." "Sdp:n puoluekokous kokoontui kesäkuussa 1981 Porissa. Puoluesihteerin vaali oli suuri tapahtuma. Minua pidettiin luonnollisena ehdokkaana. Vastaehdokkaaksi nostettiin sos.dem. naisliiton pääsihteeri Marianne Laxen. Laxen hävisi vaalin." "Suomen ensimmäisestä EU-komissaarista käytiin paljon keskustelua. Presidentti Ahtisaari ilmoitti nimittävänsä Liikasen, jos hallitus päätyisi äänestämään asiasta. Minut nimitettiin komissaariksi 25. lokakuuta 1994. " Erkki Liikanen: Olin joukon nuorin, Otava