Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

EU-jäsenyystoiveet hiipuvat Länsi-Balkanilla – "On uusi ajatus, ettemme liity EU:hun ehkä koskaan"

EU:n kieltäytyminen jäsenyysneuvotteluista oli kova isku, kertoo albanani Ili Gerdupi , 26. – Jäsenyys on aina ollut minulle asia, joka tapahtuu vielä joskus. Mutta nyt tilalle on tullut ajatus, että emme liity EU:n ehkä koskaan. EU:n piti lokakuussa päättää jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Maat saivat kylmän suihkun, kun Ranska asettui poikkiteloin ja haali samaan rintamaan Hollannin ja Tanskan. Pettymys oli suuri erityisesti Pohjois-Makedonialle, jonka viimeinen este, nimikiista Kreikan kanssa päättyi nimenvaihdokseen. Maa ajautui ensi keväänä pidettäviin uusintavaaleihin, ja pääministeri Zoran Zaev tilitti The New York Timesille asian "tuhonneen hänet henkisesti". Albanian pääministeri Edi Rama sanoi, että torjuminen ei johtunut Albaniasta vaan EU:n hajanaisuudesta. Oikea ajoitus vei ulkomaille – Suurin osa tuntemistani ihmisistä hyötyisi Albanian EU-jäsenyydestä, sanoo vapaasta liikkuvuudesta haaveileva Gerdupi. Hän nostaa itsensä esimerkiksi. Gerdupi suoritti oikeustieteiden alan maisteriopinnot Suomessa, Turun yliopistossa. Hänellä oli entuudestaan suomalaisia ystäviä ja käsitys maan korkeatasoisista yliopistoista. – Aloittaessani opinnot Suomessa vuonna 2016 olin viimeisten EU:n ulkopuolisten maiden opiskelijoiden joukossa, jotka saivat opiskella ilman lukukausimaksua, hän sanoo. Nyt samat opinnot maksavat 10 000 euroa vuodessa, toisin sanoen liikaa albaaneille, joiden keskipalkka on 330 euroa kuussa. Albanialla vielä kehitettävää Albanian jäsenneuvotteluille oli EU:ssa enemmän vastustusta kuin Pohjois-Makedonian, sanoo vanhempi tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista. Maan pitäisi kitkeä korruptiota ja kehittää oikeusvaltiorakenteita. – Albaniassa on käynnissä poliittinen kriisi, Hakala sanoo. – Yhteinen markkina-alue panisi kaikki yritykset ryhdistäytymään. Lisäksi maassa on nyt ulkomaisia yrityksiä, jotka voivat menettää kiinnostuksensa toimia Albaniassa, Gerdupi näkee. Ranskan halu muuttaa neuvotteluehtoja niin, että EU voisi tarvittaessa lopettaa neuvottelut, levittää epävarmuutta neuvotteluputkessa jo vuosia olleisiin Serbiaan ja Montenegroon. – Todennäköisesti niidenkin jäsenyydelle on EU:ssa nyt enemmän vastustusta. Serbiassa pohditaan sen vuoksi, kannattaako tähän enää satsata, sanoo Hakala. Venäjä yrittää lähentyä EU:n kylmenevän suhtautumisen on pelätty johtavan radikalismin nousuun tai muiden mahtien eduntavoitteluun alueella. EU:n torjumisen jälkeen Venäjä tarjosi Albanialle ja Pohjois-Makedonialle jäsenyyyttä johtamastaan Euraasian talousunionista EAEU:sta. Serbia solmi lokakuussa EU:n vastustuksesta huolimatta vapaakauppasopimuksen EAEU:n kanssa. – Albanian näkökulmasta tarjous oli lähinnä vitsi ja kertoi Venäjän halusta näyttää EU:lle, sanoo Gerdupi. Hakalan mielestä uhat eivät ole väistämätön seuraus, mutta hän pitää luonnollisena, että maat hakevat kumppanuuksia muualta. – Pohjois-Makedonia vihjaili Venäjän olevan EU:ta kiinnostavampi kumppani. Siellä ja Serbiassa on voimakasta kansallismielistä liikehdintää, joka saa EU:n toiminnasta pontta väitteilleen. Toukokuu näyttää suuntaa Länsi-Balkanin maat ja EU neuvottelevat seuraavan kerran toukokuussa Zagrebin huippukokouksessa. EU:n laajentumiskysymykset vaativat yksimielisiä päätöksiä. – On vaikea nähdä että asioissa tapahtuisi muutosta, jos Ranska ei ilmoita muuttaneensa mieltään, Hakala sanoo. – Ihmiset yrittävät selviytyä ottamalla käyttöön b-suunnitelman. Se voi olla esimerkiksi työsopimus ulkomaisen yrityksen kanssa suoraan, Gerdupi sanoo.