Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Tänään ratkeaa, nouseeko Ursula von der Leyen EU-komission johtoon – Heinäluoma vaikenee omasta komissaariehdokkuudestaan

Jos EU-parlamentin enemmistö asettuu tiistaina tukemaan Ursula von der Leyenin nimitystä, silloin hänestä tulee ensimmäinen nainen EU-komission puheenjohtajana. Keskustaoikeistoa (EPP) edustavan saksalaispoliitikon nimittäminen ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettu, sillä tiistain äänestyksestä odotetaan tiukkaa. Oman EPP-ryhmänsä 182 äänen lisäksi von der Leyen tarvitsee noin 200 ääntä saadakseen parlamentin (747) enemmistön tuen taakseen. Parlamentin sosialistit ja liberaalit voivat halutessaan kaataa hänen nimityksensä, varsinkin kun vasemmistoryhmä, EU-kriittiset ja vihreät ovat jo aiemmin ilmoittaneet, etteivät he tue von der Leyenin nimitystä. – Ei voi sanoa, että hänen nimittämisensä olisi mitenkään varmaa, esimerkiksi meidän ryhmämme ei ole tätä neuvoston nimityspakettia hyväksynyt, SDP:n euroedustaja Eero Heinäluoma sanoo. Heinäluoman mukaan von der Leyenin tiistain esiintyminen Euroopan parlamentissa ratkaisee hänen kohtalonsa, sillä toistaiseksi komission puheenjohtajaehdokas ei ole sosiaalidemokraatteja vakuuttanut. – Hän kävi demariryhmässä viime viikolla kuultavana, ja se ei mennyt ihan nappiin, ihmiset olivat aika pettyneitä siihen, että hän väisteli kysymyksiä muun muassa talous- ja rahaliiton kehittämiseen, työntekijöiden oikeuksiin ja EU:n sosiaalisen puolen kehittämiseen liittyen, ja oli se kieltämättä pettymys myös minulle, Heinäluoma sanoo. Hän ennakoi, että tiistain äänestyksessä demariryhmä ei tule olemaan yksimielinen. – Meillä on niitä, jotka ovat ehdottomasti hänen nimittämistään vastaan, heitä on erityisesti saksalaisissa, vaikka yleensä on niin, että ehdokas saa oman maansa meppien äänet. Yleispätevä ja miellyttävä Von der Leyen tarvitsee tiistai-iltana vähintään 374 ääntä tullakseen valituksi komission johtoon. Puoluepoliittisten näkemyserojen lisäksi monet mepit vastustavat myös tapaa, jolla EU-johtajat, eli Eurooppa-neuvosto syrjäytti kärkiehdokasmenettelyn (spizenkandidat) esittäessään von der Leyeniä komission johtoon. – Tämä spizenkandidat-systeemi romuttui kokonaan, ja se pitäisi ottaa uudelleen harkintaan, keskustaliberaaliin UE-ryhmään kuuluva Elsi Katainen (kesk) sanoo. Samaa mieltä on myös SDP:n Heinäluoma. – Suurin kritiikki häntä kohtaan on se, että hylättiin kärkiehdokasmenettely, jossa komission puheenjohtaja olisi arvioitavissa ennen vaaleja. Von der Leyen on yrittänyt torjua kritiikkiä käymällä esittäytymässä eri parlamenttiryhmille. – Sain hänestä sellaisen yleispätevän, miellyttävän kuvan ja uskon kyllä, että hän tulee valituksi, Katainen sanoo. Keskustameppi iloitsee myös siitä, että uuteen komissioon on tulossa aiempaa enemmän naisia. – Se on positiivinen asia, paljonhan tästä on vuosien saatossa puhuttu, mutta nyt alkaa vihdoin tapahtua. Nimitysruletti uusiksi Keskustan euroedustaja Mauri Pekkarinen (UE) puolustaa EU-maiden johtajien tapaa päättää EU:n johtopesteistä, vaikka kärkiehdokkaat, kuten EPP:n Manfred Weber ohitettiin tylysti. – Valtionpäämiehillä on täysi oikeus Eurooppa-neuvostossa tehdä omat päätöksensä, se on heidän neuvostonsa, eikä parlamentin minusta pidä kaikkeen pystyä vaikuttamaan, sillä kyse on Euroopan maiden hallitusten välisestä yhteistyöstä. – Jos von der Leyeniä ei nyt valittaisi, niin kuka sitten valitaan? se olisi Weber, ja vaikka kuinka olen sosiaalidemokraatteja rakastava, ei sekään ajatus käy päinsä, että Euroopan johdossa olisi sosiaalidemokraattinen Frans Timmermans, kun parlamenttia johtaa johtaa jo sosiaalidemokraattinen David Sassoli jonka valitsimme, eli nimityspaketti on mielestäni kasassa - näillä mennään, Pekkarinen sanoo. Jos van der Leyenin nimitys kaatuisi tiistaina parlamentissa, kyse olisi historiallisesta päätöksestä, sillä koskaan aiemmin Euroopan parlamentti ei ole torjunut Eurooppa-neuvoston esitystä komission puheenjohtajaksi, mutta jos näin kävisi, silloin nimitysasia palaisi uudestaan neuvoston pöydälle, ja viikkokausia väännetty nimiruletti alkaisi uudestaan alusta, mikä tarkoittaisi käytännössä sitä, että komission uuden puheenjohtajan valinta siirtyisi syksyyn. Heinäluoman kohtalo EU-komission puheenjohtajaksi tähyävä Ursula Von der Leyen on sanonut, että hän haluaa komissiosta nykyistä tasa-arvoisemman, ja siksi jokaisen maan pitäisi asettaa komissaariehdokkaaksi sekä nainen että mies. Pääministeri Antti Rinne (sd) on kuitenkin painottanut, että Suomella on vain yksi komissaariehdokas, Jutta Urpilainen (sd). – Von der Leyen sanoi meidän ryhmässämme, että hän tulee edellyttämään, että kaikki maat asettavat ehdolle komissaariksi naisen ja miehen, Pekkarinen sanoo. – Myös sosiaalidemokraattisessa ryhmässä toivottiin, että jokainen maa asettaisi miehen ja naisen komissaariehdokkaaksi, Heinäluoma säestää. Kevään eurovaalien äänikuningas Heinäluoma on myös itse jo aiemmin toivonut, että Suomi esittäisi sekä nais- että mieskomissaariehdokkaan, koska se vastaisi myös EU-parlamentin aikaisempia kannanottoja. Heinäluoma on myös jo aiemmin itse ilmoittanut halukkuutensa olla käytettävissä komissaaritehtäviin. Maanantaina Heinäluoma kuitenkin vaikeni komissaarihaaveistaan, kun Iltalehti kysyi, tullaanko hänet nimittämään Urpilaisen ohella Suomen komissaariehdokkaaksi? – En kommentoi asiaa ollenkaan, koska se näyttää hieman koomiselta, jos esiintyy tiheään tahtiin omassa asiassaan, Heinäluoma perusteli.