Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Mistä me oikeasti puhumme, kun puhumme maskisekoilusta?

Maski suojaa tartunnalta sekä käyttäjäänsä että hänen lähellään olevia. Jos käyttäjä on saanut tartunnan, maski saattaa estää muita ihmisiä saamasta tartunnan. Maskin hyödyt ovat vähäisiä tai olemattomia. Maskin käyttö voi olla jopa haitallista. Kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden näkemykset vaihtelivat viime keväänä kutakuinkin tällä asteikolla, eikä asetelma ole vieläkään täysin toinen. Lisäksi mielipiteidenvaihtoa käytiin silloin ja käydään osin edelleen täysin poikkeuksellisissa oloissa. Pandemia pakotti viranomaistoiminnan ja poliittisen päätöksenteon painekattilaan, josta Suomi on toistaiseksi selvinnyt hämmästyttävän vähin vaurioin. Jos meillä olisi Anders Tegnell . . . Siihen nähden tuntuu absurdilta, että kuusi kuukautta myöhemmin – tilanteen ollessa yhä päällä –  ykköspuheenaiheemme liittyy siihen, mitä ja miksi jotkut kenties viestivät maskiasiasta ministeriön ja muutaman laitoksen sekä valtioneuvoston välillä huhtikuussa 2020. Paitsi poikkeustila ja jossain määrin eriävät käsitykset, tiedonkulkuun saattoivat vaikuttaa muun muassa henkilöiden väliset kemiat ja viestintäketjuihin kuuluvien ihmisten ja tahojen määrä. Se on ongelma. Kuten julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen totesi Lännen Medialle, toimijat joutuivat koronakriisissä keskelle tässä maassa vuosikymmenten ajan rakennettua epäselvää säätelyä. Yksinkertaisempaa olisi, jos meillä sovellettaisiin Ruotsin tapaan yhden luukun periaatetta. Siitä yhdestä luukusta kuuluu valtionepidemiologi Anders Tegnellin ääni. Hänen mielestään maskeista ei ole hyötyä. Jälkikäteen tarkasteltuna Suomen hallituksen maskisanoma oli keväällä ja alkukesällä kuitenkin selvä. Hallitus ei katsonut silloisessa tilanteessa aiheelliseksi antaa yleistä suositusta maskien käytöstä. Suojaimien riittämättömyydestäkin pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi eduskunnan täysistunnossa jo toukokuun alussa. Mitään haittaa näkemyksestä ei tiedetä kesän korvalla koituneen. Sitä paitsi kenellä tahansa alamaisella oli jo silloin lupa käyttää maskia 24/7. Siihen ei tarvittu tsaarillista ilmoitusta. Kiurua saa ja pitää arvostella, mutta . . . Syksyn pimetessä oppositio ja media ottivat kuitenkin asiakseen kaivaa esille syntipukin puolen vuoden takaiselle "maskijupakalle", "maskisotkulle", "maskivyyhdelle" ja "maskisekoilulle". Syyttävät sormet kääntyivät osoittamaan perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd.). Kiurun toimia ja toimintatyyliä saa ja pitää arvostella. Kiuru on poliittinen peluri, puhekone ja jääräpää, mutta koronakriisin paineissa hän on ollut soul-legenda James Brownia sivuten the hardest working woman in business . Siksikin "maskigaten" vatvonnassa on ollut ajojahdin piirteitä. Erään varteenotettavan näkemyksen mukaan kyse on kokoomuksen kiukuttelusta, joka juontuu siitä, ettei soteen saatu aikoinaan markkinaehtoista valinnanvapautta. Sen vuoksi sote-vastuuministeriä kormuutetaan nyt maskiverukkeella. Niinpä Kiuru istui tiistai-iltana Ylen A-studiossa kuin kirkonmäen jalkapuussa, katolisessa rippituolissa tai Kiinan valtion television tunnustusohjelmassa. Kun puhumme maskeista, puhumme siis politiikasta. Kelvottomasti käytettynä itse maskit muistuttavat italialaisia turvavyöpaitoja. Ne ovat t-paitoja, joihin on poliisin hämäämiseksi painettu turvavyön kuva. Tärkeintä ei ole olevinaan se, että käyttää vaan se, että näyttää käyttävän.