Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Metsäluonnon turvaaminen vaatii suojelun edistämistä

Toimittaja Pekka Mauno vertaili kolumnissaan (SK 17.1.) metsien suojelua Suomessa Euroopan muihin maihin. Tekstin otsikko oli ”Eikö Suomi olekaan suojelun mallimaa?”. Lyhyt vastaus kysymykseen kuuluu: ei. Suomalaisella metsäluonnolla ei mene hyvin. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomen metsissä elää 833 uhanalaista lajia. Lisäksi 754 metsissä elävää lajia on uhanalaisuuden kynnyksellä. Metsien luontotyypeistä – eli lajien elinympäristöistä – uhanalaisia on peräti 76 prosenttia. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan uhanalaisuuskehitys Suomen metsissä jatkuu. Metsäluonnon uhanalaisuuden merkittävin syy on metsätalous. Niinpä metsäluonnon kannalta vaikuttavinta suojelua on runsaspuustoisten metsämaan metsien siirtäminen pysyvästi pois metsätalouden käytöstä. Tällaisia suojelualueita on koko Suomessa vain kuusi prosenttia. Ekologian asiantuntijoiden mukaan tämä on aivan liian vähän uhanalaisen luonnon turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Suojelun piirissä on myös vähäpuustoisia kitumaita, esimerkiksi avoimia soita ja kallioita, jotka eivät tarjoa sopivia elinympäristöjä suurelle osalle metsissä elävistä lajeista. Suojelutilastoja ”kaunistavat” myös väliaikaisesti suojellut metsät, jotka omistaja voi halutessaan hakata määräajan umpeuduttua. Lisäksi tilastoissa on mukana metsiä, esimerkiksi monia Maunonkin mainitsemia Natura-alueita, joissa hakkuut ovat sallittuja. Nämä alueet eivät välttämättä juurikaan eroa tavanomaisista talousmetsistä. Joskus suojelualueiksi lasketaan myös talousmetsiin jätettyjä epävirallisia luontokohteita, mutta niiden asema voi muuttua ajan myötä. Nämä muut suojelun toteutuksen tavat tukevat parhaimmillaan varsinaisia metsiensuojelualueita. Niillä on kuitenkin rajallinen vaikuttavuus metsien monimuotoisuuden turvaamisessa. Suomella on vielä paljon tekemistä, ennen kuin meitä voi kutsua suojelun mallimaaksi. Metsiemme monimuotoisuus on turvattava ekologisesti vaikuttavan suojelualueverkoston merkittävällä laajentamisella. Panu Kunttu Johtava metsäasiantuntija, maatalous- ja metsätieteiden tohtori, WWF Suomi