Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Porilaisessa kellarissa käydään taistelua pandemiaa vastaan – Markus Leinosen rakentama tehopakkaus raksuttaa parannuskeinoa koronavirukseen

Porilaisen Markus Leinosen kodin kellarissa käy tasainen hurina. Polttopuiden ja työkalujen keskellä on erikoinen tietokone, jonka näytöllä vilkkuu avoimia tehtäviä. Vanhoista tietokoneista rakennettu tehokas kone auttaa yötä päivää tutkijoita etsimään ratkaisua tämän hetken polttavimpaan kysymykseen: Miten koronavirukseen voidaan löytää lääke? Leinonen on päässyt mukaan koronaviruksen vastaiseen työhön Stanfordin yliopiston ylläpitämän Folding@home-projektin kautta. Kuka tahansa voi osallistua siihen lahjoittamalla oman tietokoneensa laskentatehoa projektin käyttöön. Pelialalla työskentelevä Leinonen on valjastanut yhden tietokoneistaan kokonaan projektin käyttöön. Hän on rakentanut kotinsa kellariin tavallista tietokonetta tehokkaamman koneen ja antanut sen pyörittää ohjelmaa tutkijoiden avuksi jo kaksi vuotta. – Projektissa tutkijat simuloivat proteiinien toimintaa ja tätä kautta etsitään parannusta erilaisiin sairauksiin kuten syöpiin ja alzheimerin tautiin. Tietysti nyt myös koronavirus tuli tähän projektiin mukaan, Leinonen kertoo. Proteiinien toiminnan simuloiminen vaatii paljon laskentatehoa, joten sitä on mahdotonta tehdä tehokkaasti ilman supertietokoneita. Kun yksittäiset ihmiset ovat antaneet tietokoneensa laskentatehon projektin käyttöön, on syntynyt kokonaisuus, joka on Leinosen arvion mukaan vuonna 2016 ollut jopa maailman toiseksi tehokkain supertietokone. – Tässä luodaan yksi supertietokone hajautetusti monesta pienestä kotikoneesta, hän kertoo. Leinonen ei ole ainoa, joka haluaa auttaa. Ohjelma on koronaviruksen myötä ruuhkautunut, eikä suoritettavia tehtäviä ole riittänyt kaikille halukkaille, jotka ovat ladanneet ohjelman koneelleen. Projektin tuottamat tulokset ovat Leinosen mukaan näkyneet ainakin tutkimusten määrässä. Tutkimuspapereita on syntynyt hänen tietojensa mukaan useita satoja. Koronaviruksen tapauksessa koneiden laskemat tulokset pidetään avoimina ja ne ovat projektin verkkosivuilla kaikkien käytettävissä. Leinosen kiinnostus tietokoneita kohtaan syttyi 6-vuotiaana, kun hänen kotiinsa ostettiin Commodore 64. Sen jälkeen mies on askarrellut koneiden parissa myös vapaa-ajallaan. Tavallista tietokonetta tehokkaampi, kolmesta näytönohjaimesta koostuva kone syntyi vanhojen tietokoneiden osista. – Mietin, miten voisin niitä hyödyntää ja löysin tällaisen mahdollisuuden. Sähköä tässä tietysti kuluu jonkin verran, mutta siitä saa lämpöä. Lämpöä syntyy hyvän teon myötä paitsi sydämeen myös konkreettisesti perheen saunan pukuhuoneeseen. Leinosen tietokoneessa on vesijäähdytys, josta lämmin vesi kiertää putkia pitkin ilmastointikanavaan. Folding@home -projektiin osallistuvat saavat koneensa laskentatehon lahjoittamisesta palkkioksi halutessaan myös kryptovaluuttaa. Sen arvo on kuitenkin tällä hetkellä nollissa, joten palkkiosta ei Leinosen mukaan juuri ole hyötyä. Suuria riskejä vuosituhannen alussa käynnistyneeseen projektiin ei hänen mukaansa liity. – En näe tässä mitään erityisiä riskejä verrattuna jonkin muun ohjelman asentamiseen. Projekti on ollut kauan olemassa ja käyttäjiä on tullut ja mennyt. Itse en ole löytänyt tästä mitään erityistä haavoittuvuutta tietokoneelle. Ympäri vuorokauden kellarissa pyörivä tavallista tietokonetta tehokkaampi kone lisää perheen sähkölaskua noin 50 euroa kuussa. Leinonen miettii kulujen sijaan mieluummin sitä, miten hänen tietokoneensa laskentatehosta voi olla apua tutkijoiden työssä koronavirusta ja muita sairauksia vastaan. – Ei se sähkönkulutus niin älyttömästi nouse, jos tavallisen koneen tähän työhön valjastaa. Itse ajattelen, että se on lahjoitus hyväntekeväisyyteen, hän toteaa. Uuteen koronavirukseen ei toistaiseksi ole olemassa ennaltaehkäisevää rokotetta. Rokotteita on kehitteillä, mutta ne eivät ehdi taltuttaa nyt käynnissä olevaa epidemiaa. Ensin on selvitettävä viruksen rakenne ja erityisesti ne rakenneosat, joita tarvitaan suojan muodostumiseen. Seuraavaksi rokotteen teho ja turvallisuus testataan ihmisillä kolmessa eri vaiheessa, jotka saattavat kestää kuukausia tai vuosia. Jotta rokotetta voidaan antaa laajoille ihmisjoukoille, sillä pitää olla myös lääkeviranomaisten antama myyntilupa. Ennen kuin rokote saadaan käyttöön, se on käynyt läpi vuosien tutkimus- ja kehitystyön. Tällä hetkellä koronavirusrokotteita kehitetään vauhdilla uusimpia tekniikoita käyttäen. Vielä on liian aikaista ennustaa, milloin rokotteita saadaan laajaan käyttöön. Maailman terveysjärjestö WHO koordinoi uuden koronaviruksen rokote- ja lääkekehitystä ja ylläpitää kehitystyön tilannekatsausta. Lähde: THL