Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Porin keskusta nousi notkahduksesta – elinvoima vahvistui selvästi ennen koronasulkuja

Porin keskusta oli niitä harvoja, joiden elinvoima vahvistui selvästi ennen koronasulkuja. Porin keskustan elinvoimaindeksi kasvoi yli 10 prosenttia viime vuodesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tyhjiä liiketiloja on viimevuotista vähemmän ja kauppoja sekä ravintoloita on tullut keskusta-alueelle lisää. Elinvoimaindeksin kasvu on ollut suurinta koko Suomessa, kaupungin tiedotteessa kerrotaan. Porissa keskustan elinvoimaluku nousi vuoden aikana runsaat 10 prosenttia, vaikka edellisvuonna koettiin melkoinen romahdus. Tuolloin näkyi vielä ydinkeskustan ulkopuolelle avatun kauppakeskus Puuvillan vaikutus, arvioi Porin Kaupunkikeskusta ry:n toiminnanjohtaja Mari Antikainen . –  Erityisesti ydinkeskustan laidoilla on nyt täyttynyt tiloja, jotka olivat vuosiakin tyhjillään. Niihin on löytynyt uutta toimintaa. Uutta virtaa tuo noin 250 keskustayrityksen yhteismarkkinointi. Esimerkiksi ravintolat ovat olleet aktiivisesti mukana "Syä kympil" -kampanjoissa. Yritysten yhteinen kuponkitarjousvihko oli niin suosittu, että 6  000 kappaleen painos loppui kahdessa päivässä. Koronan vuoksi 125 keskustaliikettä sulki ovensa. Antikaisen mukaan nyt näkyy jo selkeää piristymistä. Tapahtumakesä kokee silti kovan kolauksen, kun esimerkiksi Pori Jazz ja Suomi-Areena jäävät väliin. –  Nyt tapahtumia toteutetaan pienimuotoisemmin ja yhteisöllisemmin. Uusia investointejakin on luvassa, kun uuden torirakennuksen rakentaminen alkaa. Porin kaupunkikeskustan liiketilojen määrä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut. Ensimmäisessä laskennassa 2016 keskusta-alueella oli 631 liiketilaa, kun tämän vuoden luku on 655 liiketilaa. Porissa elinvoimaluvun vuosimuutos on kasvanut 10,4 prosenttia. Kun vertaa muihin kaupunkeihin, nousua on saatu eniten Porissa. Pori on yksi 35 kaupungista, joissa kaupungin elinvoimaa on mitattu vuosittain jo viiden vuoden ajan. Mittauksessa käytetään Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n kehittämää elinvoimalaskentamenetelmää, joka perustuu liiketilojen käyttöön laskentahetkellä.