Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Avustusta pitää jakaa oikeudenmukaisesti ja oikeille maille, eikä toisen maan sirkushuvien kustantamiseen

Pohjolasta käsin arvioiden EU:n avustuspaketti on epäoikeudenmukainen. Miksi ei lasketa avustusten ja lainojen tarpeellisuutta siihen, millä tavalla eri maat elintasonsa rakentavat? Näyttää siltä, että suurten maiden omat kaupalliset hyötynäkökohdat ratkaisevat avustusta saavia valtioita valittaessa. Mielestäni erimuotoisten raha-avustusten kohdemaita valittaessa, tulisi ottaa määräävästi huomioon seuraavia seikkoja. Eli mistä raha otetaan tyydyttävän hyvinvoinnin rakentamiseen ja ylläpitämiseen? Miten ja miksi eri maissa elinkustannukset rakentuvat? Miten rakennetaan kansan työllisyys? Miten rakennetaan kansakunnassa tuottavaa työtä ja kuinka paljon se työllistää kansalaisia? Mikä on palkkatulon veroprosentti, pääoman verotus? Eläkkeiden verotus ja vanhuuden hoitokustannukset ovat myös oleellinen osa ihmisen elinkustannuksia. Tarpeellista olisi pohtia myös mistä autojen myyntihinnat rakentuvat ja mikä osuus autojen hinnasta muodostaa erilaiset autoverot. Samoin autoilun ja polttoaineiden hintojen rakennetta tulisi avata. Asumisen hintatasoon vaikuttavat syyt pitäisi selvittää. Mitä välttämättömien asumis -ja elinkustannusten jälkeen jää käteen kuukausittain? Ja mikä on jälkeen jäävän omaisuuden verotus? Luonnon olosuhteillakin on suuri merkitys kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksiin. Eli tärkeää on myös haittaverojen syntymisen välttämättömyyden huomioiminen, jotka asettavat maat toisistaan poikkeavien lähtökohtien alaisuuteen. Esimerkiksi luonnon olosuhteet ja etäisyydet vaikuttavat logistiikan kustannuksiin. Samoin maakohtaisesti tiestö erilaisten kunnossapitokustannusten muodossa. Puolustusvoimien ylläpidon välttämättömyys vaihtelee myös eri maissa. Ehkä jo näiden asioiden vertailu voisi osoittaa, mitkä maat ansaitsevat eniten avustuksia ja lainoja elintasonsa ylläpitämiseen. Erimuotoisia avustusratkaisuja tehtäessä on vertailtava järkiperäisen taloudenhoidon yhdenvertaisuutta. Mukavuusveroja ei mielestäni voida pakottaa maksamaan lahjoituksilla, toisen maan sirkushuvien kustantamiseen. Tämä olisi kaikkien osapuolten yhteinen etu. Sen sijaan tulee nähdä avun tarve ja olla valmis luopumaan omastaan hädänalaisemman hyväksi. Tämän tulisi olla kristillisen oikeusvaltion perusvalmiuksiin kuuluva tahtotila. Jatkuvia imperialistisia, ei puolustuksellisia sotia ylläpitäviä maita, tulisi voida pakotteita hyväksi käyttäen ohjata rauhalliseen rinnakkaiseloon naapurivaltioidensa kanssa. Maailman ongelmien suurin syy on ahneudessa tapahtuva heikompien maiden ryöstäminen, niin sotilaallisesti kuin aineellisestikin. Jos toiveajattelunakaan tahtoisimme saada heikomman hyväksikäytön loppumaan, eläisimme kaikki parempaa elämänlaatuista elämää. Veikko Kokkonen Pori