Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Satakunnan vienti vetää, valtion panostus väyliin kannattaa

Laman puskiessa päälle ei kannata nyt jarruttaa, vaan katsoa eteenpäin. Kun nykytilanne hellittää, ovat vientiteollisuus ja sen tuomat työpaikat avainasemassa palauttamassa tilannetta normaaliksi ja jopa aiempaa kukoistavammaksi. Väylien rakentamisella on nopein ja tehokkain vaikutus elinkeinoelämän menestykselle ja alueelliselle hyvinvoinnille. Asia on ymmärretty rannikon kaupungeissa Raumalla ja Porissa, jotka panostavat satamayhtiöidensä kautta meriliikenteen toimivuuteen. Valtio on osaltaan lähtenyt mukaan muun muassa 40 miljoonan euron satsauksella Pori-Tampere-rataosuutta hidastavien ja vaarallisten tasoristeysten poistoon. Teollisuuden viennin kehittymisen kannalta on seuraava askel jo nähtävissä. Harjavalta-Kokemäki-rataosuudella radan kantavuus on 22,5 tonnin akselipainolle. Investointina ei kovin suuri, mutta radan käytön kannalta merkittävä, olisi osuuden uudistaminen 25 tonnin akselipainolle, jolloin väli Porista Tampereelle olisi yhä kilpailukykyisempi. Huomio pitää kiinnittää myös Harjavallan ylikuormitetun ratapihan laajentamiselle. Alueen kasvava vientiteollisuus tarvitsee uudistuksen. Erityistä kehitystä Satakunnassa onkin tapahtunut teollisuuden viennissä, joka kasvoi viime vuonna koko maan maakuntien joukossa eniten eli 7,2 prosenttiyksikköä. Kehitys jatkuu ripeänä vuoden 2018 tavoin. Satakunta on perinteisesti kova vientimaakunta. Alueen teollisuutta ja kauppaa ovat tukemassa Rauman ja Porin satamat, joilla maakunta ja sen teollisuus hengittävät vahvasti. Tullin viime vuoden tilastojen mukaan Satakunnan tavaraviennin osuus oli 6 prosenttia koko maan 65 miljardin euron tavaraviennistä. Uusimaa on viennissä omassa luokassaan, mutta Satakunta sijoittuu listauksessa komeasti viidenneksi. Jos laskelmien pohjaksi otetaan viennin osuus asukasta kohden, niin Satakunta pitää saman sijoituksensa. Satakunnan edellä olivat vain Kymenlaakso, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Pohjanmaa. Aluekehitysasiantuntoja Timo Aron mukaan erot maakuntien välillä ovat asukaskohtaisesti huomattavan suuret. Ääripäiden erot olivat peräti 11-kertaiset.