Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Mullistava ratkaisu jätevesiongelmaan: Liete kuivataan, jäte palautuu kiertoon lannoitteena

Rovaniemen lietteenpolttolaitosta on koekäytetty useiden kuukausien ajan. Napapiirin Energian ja Veden tavoitteena on katkaista muun muassa mikromuovien ja lääke- ja torjunta-aineiden kierto ekosysteemissä. Jäte palautuu lähiaikoina kiertoon metsien ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös peltojen lannoitteena. Kyseessä on maailman ensimmäinen kaupallinen PAKU-teknologiaan perustuva polttolaitos. Endev Oy:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kehittämä menetelmä uudistaa jätevesilietteen hyötykäytön. Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n (Neve) kiertotaloudesta vastaava johtaja Satu Pekkala kertoo, että Rovaniemellä ei ole ollut enää vaihtoehtoista käsittelymenetelmää lietteille. Aiemmat käsittelymenetelmät olisivat vaatineet uusia lupia, joten yhtiö valitsi ekologisemman ratkaisun lietteen käsittelyyn. Lietteen kuljetus pitkälle ei järkevää Liete sisältää kaikki jätevedestä puhdistusprosessin aikana poistetut orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet. Aiemmin lietettä on käsitelty Rovaniemellä biologisesti eli kompostoimalla. Sitä syntyy 63 000 asukkaan kaupungissa vuosittain 8 000–9 000 tonnia. Kun puhdistamolietteestä on viime vuosina löydetty aiempaa enemmän haitta-aineita, kompostimullan ja lietteestä valmistettujen lannoitteiden suosio on romahtanut. Samalla kompostoinnin kannattavuus on heikentynyt. Tällä hetkellä Rovaniemeltä kuljetetaan kolme kuormaa viikossa lingottua lietettä Ouluun biokaasulaitokselle 200 kilometrin päähän. Se ei Satu Pekkalan mukaan ole ekologisesti ja taloudellisesti järkevää. Kuiva liete palaa Uusi jätteenpolttolaitos katkaisee muun muassa mikromuovien, lääkeaineiden, hormonien ja huumeiden kierron ekosysteemissä. – Nyt suurin osa mikroroskasta poistuu lietteen termisen käsittelyn aikana. Meillä on kaksi 50 kuution lietesiiloa, josta liete ohjataan ensin kuivuriin, jossa lämpötila on 110 astetta ja liete sekoittuu hiekkaan. Sieltä liete siirtyy reaktoriin, jossa lämpö on 850 astetta, Satu Pekkala kertoo. Endev Oy:n teknologia siis kuivaa lietteestä veden, jota lietteessä on 75 prosenttia. Kuivaaminen tekee lietteestä ryynimäistä, jolloin se palaa reaktorissa. Mikromuovit ovat aiemmin päätyneet viherrakentamiseen, mutta nyt 850-asteinen terminen käsittely polttaa orgaanisen aineksen ja osa muista haitta-aineista muuttaa muotoaan kemiallisessa reaktiossa. Lietteenpoltossa myös savukaasut käsitellään kolmivaiheisesti ja niistä erotellaan kiintoaines. Tuhkaa syntyy, kun liete käsitellään termisesti ja hiukkaset otetaan talteen. – 95 prosenttia materiaalista menee tuotetuhkaan ja lopullekin selvitämme hyötykäyttöä. Tuhkaa syntyy 500–1000 tonnia vuodessa ja se hyödynnetään Suosiolan voimalaitoksellamme tuhkarakeeksi, joka taas palautuu luontoon metsälannoitteena. Suosiolalla on valmiudet myös peltolannoitteiden tuottamiseen. Myös lämpöä Satu Pekkala on tyytyväinen, että uusi teknologia mahdollistaa fosforin ja muiden ravinneaineiden palauttamisen kiertoon. Seuraava askel on miettiä, miten typpi saadaan otettua talteen. Jätteenpolttolaitoksessa syntyy sivutuotteena myös lämpöä. Se ohjataan Neven kaukolämpöverkkoon Rovaniemen keskustassa. – Määrä ei ole suuri, mutta sillä lämmitetään noin 300 omakotitaloa vuodessa. Alakorkalon lietteenpolttolaitos sijaitsee jätevesipuhdistamon vieressä, joten lietettä ei tarvitse kuljettaa pitkiä etäisyyksiä. Laitoksella on kapasiteettia vastaanottaa myös muiden Lapin kuntien lietteitä, ja toiselle reaktorille on jo luvat olemassa. Lietteenpolttolaitos on lähes viiden miljoonan euron investointi. Se on yksi edellisen hallituksen kärkihankkeista, joka sai 1,3 miljoonaa euroa ravinteiden kierrätyksen kehittämiseen. Käyttöönotto jatkuu ensi vuoden puolelle. Vuosittain syntyy noin miljoona tonnia lietettä Vesilaitosyhdistyksen päällikön Saijariina Toivikon mukaan Rovaniemen laitos avaa uusia mahdollisuuksia. Jätevesien puhdistamisen yhteydessä syntyy vuosittain noin miljoona tonnia lietettä. Suomen vesilaitosyhdistyksen vesiasian päällikkö Saijariina Toivikko kertoo, että tällä hetkellä valtaosa lietteen sisältämistä ravinteista kierrätetään käsittelemällä ne mullaksi. –  Seuraamme Rovaniemen lietteenpolttolaitoksen etenemistä, sillä se on ensimmäinen Suomessa. Se on yksi mahdollinen tulevaisuuden käsittelytapa lietteille. On vielä vaikea arvioida, tuleeko se yleistymään, mutta erityisesti Rovaniemellä fosforin hyödyntäminen on erittäin kiinnostavaa. Toivikon mukaan perinteinen kompostointi ei kuitenkaan ole katoamassa lähitulevaisuudessa, mutta uusia menetelmiä tarvitaan kiertotalouden tehostamiseen. Parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan 40 prosenttia lietteestä hyödynnettiin maataloudessa ja suurin osa viherrakentamisessa. –  Puhdistamoilta tuleva lietehän on nykyisin hyvin tasalaatuista ja noin 70 prosenttia siitä käsitellään biokaasulaitoksissa, jolloin energia saadaan talteen. Biokaasulaitoksella käsitelty liete voidaan hyödyntää käsittelyn jälkeen maataloudessa tai se voidaan vielä kompostoida ja hyödyntää maataloudessa tai viherrakentamisessa, Toivikko sanoo. Liete turvallista viljanviljelyyn Puhdistamolietedirektiivin mukaan maassa kasvaville juureksille kuten porkkanalle ja perunalle ei ole koskaan saanut käyttää puhdistamolietettä. Sen sijaan viljanviljelyyn sitä on saanut käyttää ja käytetään yhä. – Kun meillä seurataan tarkkaan raskasmetallien laatua puhdistamolietteestä, lietteen laatu on koko ajan parantunut. Se kertoo siitä, että haitallisten aineiden käyttöä on rajoitettu esimerkiksi teollisuudessa, joten niitä pääsee aiempaa vähemmän jätevesiimme. Elintarvikeyritykset ovat pelänneet puhdistamolietteen käytön viljanviljelyssä pilaavan yritysten maineen. Osa yrityksistä on linjannut, että puhdistamolietettä ei pitäisi käyttää lainkaan. Saijariina Toivikon mukaan kysymys on osin kansainvälisistä yrityksistä, jotka eivät välttämättä ole tietoisia Suomen käytännöistä. –  On useita maita, joilla teollisuuden sopimukset ja rajoitukset eivät ole samaa tasoa kuin meillä eli jätevesiin päätyy runsaasti esimerkiksi raskasmetalleja ja lietteen laatu ei ole yhtä hyvää kuin Suomessa. Suomessa on arvioitu lietteen käytön riskejä sekä raskasmetallien että muiden haitta-aineiden osalta ja todettu riskit ihmisterveydelle vähäisiksi. Jokainen voi vaikuttaa Toivikon mielestä Suomen lannoitevalmistelainsäädäntö perustuu tutkittuun tietoon ja on kansainvälisesti hyvällä tasolla. –  Lannoitevalmistukselle on toimiva lainsäädäntö, ja puhdistamoliete- ja jätepohjaisia lannoitteita voidaan hyödyntää turvallisesti. On tärkeää, että lainsäädäntö pidetään ajantasaisena, jolloin me voimme luottaa tuotteiden turvallisuuteen. Suomen vesilaitosyhdistys kampanjoi puhtaampien jätevesin puolesta. –  Kaikkeen kierrätykseen liittyy se, että raaka-aine on mahdollisimman puhdas. Jätevesien puhtauteen voi jokainen vaikuttaa muun muassa niin, että käyttää ympäristöystävällisiä pesuaineita, luonnonkuiduista valmistettuja tekstiilejä tai ettei vessan pyttyyn laita haitallisia jätteitä kuten lääkkeitä. Toivikko on luottavainen siihen, että kuluttajien tietoisuus kiertotaloudesta lisääntyy kaiken aikaa. Valitus alkaa nykyisin jo varhaiskasvatuksesta ja peruskoulujen alaluokilta.