Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Ruotsissa pitäisi sulkea viikon päästä ydinreaktori – Fortumillekin on väläytetty mahdollisuutta ottaa ohjat

Sulkea vai eikö sulkea ydinreaktori – kas siinä kysymys, josta väännetään Ruotsissa kättä vielä viikkoa ennen määräpäivää. Valtio-omisteinen energiayhtiö Vattenfall aikoo sulkea Ruotsin länsirannikolla sijaitsevan Ringhalsin ydinvoimalan kakkosreaktorin uudenvuoden aatonaattona. Kolme oppositiopuoluetta ja yksi hallituksen tukipuolue kuitenkin vaativat, että valtionyhtiö pitää määrätä jatkamaan sähköntuotantoa. Ainakin politiikan ulkopuolella keskusteluun on vedetty myös suomalainen valtionyhtiö Fortum. "Fortumille annettava mahdollisuus harkita jatkamista" Saksalainen Uniper vastustaa reaktorien sulkemista. Yhtiö omistaa omistaa vajaan kolmanneksen Ringhalsin ydinvoimayhtiöstä, ja Fortumista on puolestaan tulossa ensi vuonna Uniperin enemmistöosakas. Ruotsissa Fortumin roolin on nostanut esille muun muassa ydinenergiakonsultti ja voimakkaasti ydinvoiman ilmastohyötyjä puolustava tietokirjailija Staffan Qvist . Hän huomauttaa, että Fortum on yleisellä tasolla vastustanut käytössä olevien ydinvoimaloiden ennenaikaista sulkemista. – Ellei Vattenfallilla ole kiinnostusta jatkaa reaktorien toimintaa, sen pitäisi jarruttaa sulkemista ja antaa Fortumin tai muiden mahdollisten kumppanien selvittää jatkomahdollisuudet, Qvist sanoo Lännen Medialle. "Fortumille annettava mahdollisuus harkita jatkamista" Qvist huomauttaa, että olosuhteet ovat nyt aivan erilaiset kuin vuonna 2015, kun sulkemispäätös tehtiin. Sähkön hinta on noussut ja Ruotsi on luopunut ydinvoimaverosta. – Kumpikin reaktori tuotti viime vuonna noin 150 miljoonaa euroa, ja ne ovat hyvin kannattavia pitkälle tulevaisuuteen, Qvist sanoo. – Sen sijaan, että Fortum joutuisi maksamaan kallista ennenaikaista käytöstäpoistoa, sille tulisi antaa oleelliset tiedot ja mahdollisuus harkita rauhassa jatkamista omalla johdollaan. Fortum viestitti sunnuntaina, ettei sillä ole Rinhgals-asiaan kommentoitavaa. Yhtiö: Ei onnistu edes rahalla Ringhalsin kakkosyksikön sulkemista on valmisteltu lokakuusta saakka muun muassa laskemalla reaktorin tehoa. Yksikön toinen sähköturbiini on jo pysäytetty, ja jälkimmäinenkin pysäytetään aamulla 30. joulukuuta. Ykkösyksikkö on tarkoitus sulkea vuoden kuluttua. Vattenfallia on syytetty siitä, että päätöksiin vaikuttaa halu nostaa sähkön hintaa. Yhtiön mukaan kyse on kuitenkin taloudellisesta kannattamattomuudesta: se korostaa, että yksiköt piti alun perinkin sulkea 2020-luvun puolivälissä. Osa rakenteista on lisäksi sellaisessa kunnossa, että niiden korjaaminen turvallisiksi ei ole Vattenfallin mukaan mahdollista. – On teknisiä rajoituksia, joita ei voida ratkaista rahalla, totesi Ringalsin ja Forsmarkin ydinvoimaloista vastaava johtaja Björn Linde vastikään Göteborgs-Posten -lehdelle. Asiakirjavuodot antavat toisenlaisen kuvan Viikonloppuna tilanteesta tuli julkisuuteen toisenlaista tietoa. Dagens Industri (DI) -lehden näkemien, Vattenfallin omien asiakirjojen mukaan tekniset mahdollisuudet jatkoon olisivat olemassa ainakin ykkösyksiköllä. Lehden mukaan se ei myöskään olisi niin kallista kuin on annettu ymmärtää. Isoja investointeja ei tarvittaisi ennen vuotta 2026. Qvist esitti samansuuntaisia havaintoja jo marraskuussa. Hän huomautti muun muassa, että yksiköihin on jo aiemmin tehty isoja ja kalliita uudistuksia esimerkiksi hätäjäähdytykseen. Enemmistö olisi kiinni muutamista äänistä Voimaloiden jatkoa koskevan omistajaohjausvaateen takana on ruotsidemokraatit. Tällä viikolla sitä ilmoittautuivat tukemaan muista oppositiopuolueista maltillinen kokoomus ja kristillisdemokraatit. Lisäksi mukana on hallituksen tukipuolue liberaalidemokraatit. Hallituksen mukaan lopettamispäätös on kuitenkin jätettävä yhtiöille itselleen. – Minulla ei ole mitään syytä asettaa kyseenalaiseksi niiden päätöksiin vaikuttavia tekijöitä, toteaa sosialidemokraattien energia- ja digitalisaatioministeri Anders Ygeman DI:lle. Aivan vähäisestä poliittisesta väännöstä ei ole kyse. Jatkoa vaativat puolueet eivät saisi suoraa enemmistöä valtiopäivillä tai oleellisissa valiokunnissa, mutta kyse olisi vain yksittäisistä äänistä. Niinpä nelikko toivoo, että muista puolueista lipeäisi vielä muutamia edustajia vaatimuksen taakse.