Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Yliopistot on tehty poliittisilla päätöksillä

Suomessa syntyi monia uusia yliopistoja 1960-ja 1970-luvuilla. Sellaisia olivat muun muassa Tampereen, Oulun, Vaasan, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Lappeenrannan ja Rovaniemen yliopistot. Väittäisin, että kaikki syntyivät poliittisilla ja lähinnä aluepoliittisilla päätöksillä. Pori ei ehtinyt mukaan tähän kehitykseen, koska virallisia esityksiä ei oman yliopiston tekemiseksi edes tehty. Vasta 1980-luvun lopulla täällä käynnistyi yliopistotasoinen koulutus, kun insinöörejä alettiin kouluttaa diplomi-insinööriksi. Tämän aloituksen mahdollisti silloinen porilaissyntyinen Tampereen Teknillisen korkeakoulun rehtori Timo Lepistö. Tarmo Lipping toteaa aivan oikein, että Satakunnan ja Porin valtti on vahva vientiteollisuus. Vienti on edelleen Satakunnan vahvuus, vaikka se on vähentynyt viime vuosikymmeninä ajoista, jolloin Rosenlew ja Rauma-Repola olivat vahvoja yrityksiä maakunnassamme. Uutta, vaikkakin pienempää yritystoimintaa on onneksi tullut tilalle. Satakunta ja Pori ovat jo vuosikymmeniä tuottaneet Suomen kansantuotteeseen enemmän, kuin tänne on saatu valtion rahoitusta. Voi vain kuvitella, mitä olisivat esimerkiksi. Kuopio, Oulu tai Jyväskylä ilman yliopistoja, joissa on tuhansia opiskelijoita ja satoja opettajia. Sanotaan , että vaatimattomuus kaunistaa, mutta se ei kyllä kaunista aluepolitiikassa. Vaatimuksia ja ehdotuksia pitää tehdä. Ilman niitä ei voi synny edes keskustelua. Satakuntalaiset eivät ole osanneet käyttää poliittista voimaansa ajakseen maakunnan asioita. Pikkuasioiden kanssa on kyllä näperrelty, mutta kehityksen suuret linjat ovat unohtuneet. Sellainen suuri kysymys on oma yliopisto. Tienpätkät ja eritasoristeykset ovat sinänsä tärkeitä, mutta kyllä tulevaisuudessa alueen kehittäminen perustuu ennen kaikkea osaamiseen, luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Kirjoittaja on porilainen valtiopäiväneuvos