Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Ruotsissa äänestäjä voi pyörtää ennakkoäänensä – Suomessa ei ole koskaan vakavasti edes harkittu samaa

Ennakkoon tehdyn äänestyspäätöksen voi Ruotsissa pyörtää, jos löytää vaalikamppailun edetessä mielestään sopivamman ehdokkaan. Ennakkoääni revitään, kun sama äänioikeutettu on käynyt jättämässä vaalilapun uurnaan sekä ennakkoon että varsinaisena vaalipäivänä. Suomessa Ruotsin mallia ei ole koskaan vakavasti edes harkittu, kertoo vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä. – Me olemme Suomessa lähteneet siitä, että äänestäminen on niin tärkeä päätös että siihen on myös aina syytä suhtautua riittävällä vakavuudella. Jääskeläisen mukaan äänestäjät arvostavat omaa ääntään osana demokraattista päätöksentekoa ja osaavat näin muodostaa mielipiteensä vastuullisesti. Ennakkoon äänestää liki puolet äänioikeutetuista Noin 4,5 miljoonalla suomalaisella on äänioikeus huhtikuun eduskuntavaaleissa. Jääskeläinen ennakoi, että kaikista äänestäneistä 40–50 prosenttia äänestää ennakkoon. – Ei siis kaikista äänioikeutetuista vaan kaikista vaaleissa äänestäneistä. Kun ennakkoäänestäneiden määrää tarkastellaan suhteessa kaikkiin äänioikeutettuihin Suomen kansalaisiin ja ulkosuomalaisiin, prosenttiluku laskee tästä selvästi. Jos Jääskeläisen arvio osuu kohdilleen, linja jatkuu samanlaisena kuin viimeksi käydyissä eduskuntavaaleissa vuonna 2015, jolloin ennakkoon äänesti noin 1,4 miljoonaa äänioikeutettua eli hieman yli 46 prosenttia kaikista äänestäneistä. – Mielestäni määrä on aika suuri, kun ottaa huomioon että vaalikamppailu on yhä kesken ja se jatkuu tiiviinä vähintään vaaleja edeltävään päivään saakka. Vain presidentinvaaleissa ennakkoon äänestäneiden määrä on noussut suuremmaksi kuin varsinaisena vaalipäivänä äänestäneiden määrä. – Sen voi tietenkin ymmärtää, sillä valinta alle kymmenen ehdokkaan välillä on tietenkin paljon helpompi tehdä kuin päättää siitä, kuka kaikista eduskuntavaalissa ehdolla olevista vaihtoehdoista olisi itselle sopivin. Kevään eduskuntavaaleissa on ehdolla noin 2 400 ehdokasta kaikkiaan 18 eri puolueesta. – Vaihtoehtoja on paljon, ja ainakin itse haluan seurata kaikki käänteet loppuun saakka. Se on yksi perustelu sille, että äänestän itse aina varsinaisena vaalipäivänä, Jääskeläinen kertoo. Äänestysaktiivisuus pysynyt viime vaalit tasaisena Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuus jäi alle 70 prosentin. Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli noin 70,1 prosenttia. Äänestysaktiivisuus nousi edellisistä, vuoden 2011 eduskuntavaaleista vain Ahvenanmaan, Lapin, Keski-Suomen ja Oulun vaalipiireissä. Keskimääräistä vilkkaammin äänestettiin Helsingin (75,1 prosenttia), Uudenmaan (72,4), Vaasan (72,0), Varsinais-Suomen (71,0) ja Pirkanmaan (70,5) vaalipiireissä. Äänestysaktiivisuuden kehitystä valtiollisissa vaaleissa viimeksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana voi tutkailla Lännen Median jutusta marraskuulta . Eläkeläiset äänestävät vilkkaimmin ennakkoon Ikä vaikuttaa selvästi ennakolta äänestämisen todennäköisyyteen. Ennakkoäänestäneiden osuus äänioikeutetuista pysyy melko tasaisesti 20 prosentin tasolla 40 ikävuoteen asti, jonka jälkeen ennakolta äänestäneiden osuus kasvaa. Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015 ennakolta äänestäminen oli suhteellisesti yleisintä 73-vuotiaiden joukossa. Tässä ikäryhmästä ääntään käytti ennakolta 56,3 prosenttia äänioikeutetuista. Naiset äänestivät viime eduskuntavaaleissa suhteellisesti miehiä useammin ennakkoon. Vuonna 2015 äänioikeutetuista naisista ääntään käytti ennakolta 34,2 ja miehistä 30,1 prosenttia. Korkea koulutus lisää ennakkoon äänestämisen todennäköisyyttä. Eduskuntavaalit 2019 – ennakkoäänestyspaikat Suomessa ja maailmalla. Eduskuntavaalien ennakkoäänestys kotimaassa 3.–9. huhtikuuta. Ennakkoäänestys ulkomailla 3.–6. huhtikuuta. Varsinainen vaalipäivä 14. huhtikuuta. Ennakkoäänestyksen tulokset julkaistaan varsinaisena vaalipäivänä pian vaalihuoneistojen sulkeuduttua klo 20:n jälkeen. Vaalipiirilautakunnat ovat aloittaneet ennakkoäänten laskennan puolilta päivin ja yleensä ennakkoäänet on saatu lasketuksi kahdeksaan mennessä. Vaalipäivän äänet lisätään vaalitulokseen sitä mukaan, kun niitä ehditään vaalilautakunnissa laskea. Koko maan alustavan laskennan tulos on yleensä valmis klo 23–24:n välillä. Pienissä kunnissa ja vaalipiireissä tulokset saadaan nopeammin lasketuiksi kuin suurissa. Vaalipäivän illan ääntenlaskenta on nk. alustava laskenta. Äänten tarkastuslaskenta aloitetaan vaalipiirilautakunnissa maanantaina. Tarkastuslaskennassa lasketaan uudelleen vaalipäivän äänestyksessä annetut äänet. Vaalien tulos, erityisesti yksittäisten ehdokkaiden äänimäärät, saattaakin muuttua tarkastuslaskennassa siitä, mitä se oli vielä alustavassa laskennassa. Vaalien tulos vahvistetaan keskiviikkona alkuillasta vaalipiirilautakunnan kokouksessa.