Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Hallituksen huipulla erimielisyyksiä – Rinne moittii Lintilää leikkauspuheista: ”Meidän poliitikkojen pitäisi olla fiksuja”

The Muppet -shown tunnusmusiikki kajahti komeasti ilmoille, kun SDP aloitti lauantaina 120-vuotisjuhlansa Turussa. Panimoravintola Koulun puutarhaan oli kerääntynyt 400 sosiaalidemokraattia juhlistamaan puolueen perustamista Turussa 120 vuotta sitten. Tilaisuuden pääpuheen piti SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Antti Rinne , joka muistutti, kuinka Suomi oli ollut 120 vuotta sitten ”kouluttamaton, köyhä ja epätasa-arvoinen”. Rinne kertoi, että hänen lapsuudessaan SDP:n puheenjohtajana toimi Rafael Paasio , jonka lausetta: ”Jos et ole aivan varma, miten kannattaa toimia, ole aina heikomman puolella” Rinne sanoi miettivänsä pääministerin toimensa vaikeina hetkinä. Paasion voimalause on tainnut tulla jo tarpeeseen, sillä vaikka Rinteen (sd) viiden puolueen hallitustaival on kestänyt vasta alle kolme kuukautta, silti hallituksen taivalta ovat jo leimanneet lukuisat erimielisyydet. Lintilälle moitteita Lauantaina pääministeri Rinne tuntui olevan eri linjoilla etenkin valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk) ulostuloihin muun muassa koulutusrahakiistassa, ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja kasvunäkymiin liittyen. Koulutusrahakiistan osalta Rinne totesi Iltalehdelle, että 60 miljoonan euron koulutusrahat voivat tulla hallituksen päätettäväksi sittenkin yhdellä kertaa, ja ilmeisesti jo syksyn budjettineuvotteluissa, vaikka Lintilä oli esittänyt valtiovarainministeriön budjettiesityksessä perjantaina koulutusrahojen rajua porrastamista. Rinne moittii Lintilää myös tämän puheista työttömyystuen ansioturvan mahdollisista leikkauksista. Lintilä totesi Suomen Kuvalehden haastattelussa , että työttömyysaikaa pitäisi saada lyhyemmäksi. Valtiovarainministeri Lintilän mukaan työttömyysturvan porrastus ja painotus pitäisi tuoda työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa keskusteluun, ja siinä ”tulisi olla painotus, koska (työttömien) aktivoituminen (työmarkkinoille) tapahtuu vasta maksukauden lopussa”. Pääministeri Rinteen mielestä poliitikkojen ei pitäisi lisätä ihmisten epävarmuutta puheillaan. – Meidän poliitikkojen pitäisi olla sillä tavalla fiksuja tässä suhteessa, että emme omalla puheellamme herätä sen paremmin yrityksissä kuin palkansaajissa epävarmuutta ja pelkoa tulevaisuuden suhteen, Rinne totesi. Pääministerin mukaan hallitus on myös selkeästi ”nakittanut” työttömyysturvajärjestelmän kehittämisen työmarkkinajärjestöille. – Ne tuntevat ihmisten ja yritysten arkea, ja kun sieltä tulee esityksiä, meillä hallituksessa on selkeä tahtotila kuunnella niitä, mutta minä en ala mestaroimaan sitä, että miten työttömyysturvajärjestelmää tulee kehittää. Et siitäkään huolimatta, vaikka tiedetään, että vasta ansiosidonnaisen loppuessa ihmisille tulee motivaatio hakea töitä? – Se on aika luonnollista, mutta oleellista tässä on se, että meidän pitää ratkaista työn ja työntekijöiden kohtaanto-ongelma, eli se, että asutaan eri paikassa kuin mihin työ syntyy, ja että syntyvä työ on halvempaa kuin mistä on jääty työttömäksi, ja kolmanneksi se, että osaaminen vaatii monella ihmisellä päivittämistä. Mitä konkreettista hallitus aikoo kohtaanto-ongelmalle tehdä? – Asia on parhaillaan erityisen pohdinnan kohteena työministeriössä. Kikyn osalta Rinne toivoo sopua ennen kuin varsinaiset palkkaneuvottelut alkavat. Pääministerillä on myös selkeä kanta kikyn ilmaistuntien jatkumiseen. – Emme me sillä menesty, että ihmiset pannaan tekemään ilmaista työtä. Työtuntien mahdollisen lisäämisen suhteen Rinne peräänkuuluttaa alakohtaista sopimista. – Sitä pitää pystyä miettimään alakohtaisten työmarkkinaosapuolten kesken, ja jos heidän yhteinen tahtotilansa vaatii lainsäädäntöä, tämä hallitus on valmis kuuntelemaan heitä. Eri näkemykset Hallituksen kohtalonkysymys on työllisyyden lisääminen, ja siihen vaikuttaa ratkaisevasti myös talouskasvu. Valtiovarainministeri Lintilä väläytti SK:n haastattelussa nollakasvua ensi vuodelle, kuinka rajusti se muuttaa hallituksen toimia? – En usko tuohon arvioon, mutta jos sellainen näköala alkaa tulla, se täytyy sitten arvioida. Hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste ja 60 000 työpaikan lisäys sekä valtion velkaantumisen pysäyttäminen. Demaripääministeri Rinne painottaa, ettei hän hyväksy minkäänlaista ”chillailua” työkykyisten, eikä myöskään osatyökykyisten osalta. Mikä on hallituksen logiikka, kun samaan aikaan vastustatte työkykyisten ihmisten elämää tukien varassa, mutta poistatte aktiivimallin leikkurin ja nostatte tukia? – Me nostamme tukia siksi, että ne ovat eurooppalaisten arvioiden mukaan elämiseen suhteutettuna liian pienet. Aktiivimallin leikkuri puolestaan on ajanut ihmisiä toimeentulotuelle, joka on useiden selvitysten ja tutkimusten mukaan työllisyyttä vaikeuttava tila. Rinne muistuttaa, että Suomen työikäinen väestö vähenee suhteessa muuhun väestöön kovaa tahtia, mikä vaikeuttaa hyvinvointivaltion ylläpitoa. – Jotta voimme nyt 72,4 prosentin työllisyysasteella säilyttää samanlaisen hyvinvointivaltion vielä vuonna 2040, meidän täytyy nostaa työllisyysaste 82 prosenttiin. Rinne korostaa hallituksen tämänhetkisissä työllisyystoimissa ennen kaikkea palkkatukea, joka voi asiantuntijoiden laskelmien mukaan tuoda 10 000–20 000 lisätyöllistä. – Jos vertaa Ruotsiin, jossa käytetään kymmenkertainen määrä palkkatukea, siellä on työllisyysaste 78 prosenttia. Me haluamme palkkatuen, koska sillä on niin iso merkitys. Rinne sanoo, että palkkatuen lisäksi hallitus valmistelee pienten yritysten työllistämistukea, jotta yksinyrittäjä voisi nykyistä helpommin palkata ensimmäisen työntekijän rinnalleen. – Meillä on yli 100 000 yksinyrittäjää Suomessa, ja jos näistä 20 000 tarvitsisi työkaverin, mutta ei uskalla palkata sitä taloudellisen riskin takia, se tarkoittaisi saman verran uusia työpaikkoja. Avustajia työllistetty Jotkut vääräleuat ovat todenneet, että hallitus on aloittanut työllistämistoimet tuplaamalla avustajien määrän Sipilän (kesk) hallitukseen verrattuna. Rinne kuitenkin vertaa hallituksen avustajien määrää puolitoista kertaa Suomen kokoiseen Ruotsiin, jossa ministereillä on avustajia 250, kun Suomessa ministereillä on 65 erityisavustajaa ja 15 valtiosihteeriä. Rinne on kuitenkin valmis harkitsemaan avustajien määrän vähentämistä, sen jälkeen kun Suomen EU-puheenjohtajuuskausi päättyy vuoden vaihteessa. Onko avustajille tehty määräaikaiset työsopimukset? – Näiden ihmisten työsopimukset ovat aina sellaiset, että ne voivat päättyä vaikka tänään. Arvioimme EU-puheenjohtajakauden jälkeen, onko meillä varaa vähentää väkeä, ja jos on varaa vähentää avustajia, sitten vähennetään. Kuntakohu hiertää Hallituskumppani SDP:n ja keskustan välejä hiertää myös tuore kuntakohu, ja osa keskustaväestä on jo ehtinyt tuohtua valtiovarainministeriössä tehtävästä selvityksestä, jossa pohditaan, pitäisikö kaikilla kunnilla olla tulevaisuudessa samat oikeudet ja velvollisuudet. Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd) totesi Helsingin Sanomien haastattelussa , että on syytä pohtia, tarvitseeko pienen kunnan hoitaa samat palvelut kuin suuren ja myöntyi puhumaan ”kevytkunnista”. Paatero toivoi myös, että neljän vuoden kuluttua Suomessa olisi selvästi vähemmän kuntia kuin nyt. Rinne toppuutteli ”kuntakohua” ja sanoi, että Paatero totesi HS:n haastattelussa vain sen, mitä on tapahtumassa eli että selvitystä tehdään. Hän myös korosti, että valtiovarainministeriössä on käynnissä kaksi kuntaselvitystä, joista kuntien tulevia tehtäviä ja velvoitteita arvioiva selvitys on pantu vireille jo Sipilän (kesk) hallituksen aikana. – Tästä selvityksestä ei kuitenkaan ole tehty vielä mitään johtopäätöksiä. Me noudatamme hallitusohjelmaa, ellei sitten yhdessä päätetä tehdä jotain muuta, Rinne sanoi.