Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kotimaisen ruoantuotannon arvostus näkyy ostoskoreissa ja lautasilla – sekä roskiksissa

Kesämökin terassilla leijuu herkullinen tuoksu. Grillissä kärisee pihviä ja makkaraa, lisukkeena on uusia perunoita ja salaattia. Päivällisen jälkeen kaikki ovat kylläisiä. Yhden ruokailijan lautaselle jää kierimään puolikas makkara, sitä ei enää kukaan jaksa syödä. Makkaranpätkä lentää biojäteastiaan. Syntyy ruokahävikkiä. Luonnonvarakeskuksen mukaan ruokahävikkiä kertyy eniten kotitalouksissa. Suomalaiset ovat kodeissaan vastuussa arviolta 120–160 miljoonan kilon ruokahävikistä joka vuosi, mikä tarkoittaa 20–25 kilon vuotuista hävikkiä henkilöä kohden. Yhteensä syömäkelpoisen ruuan hävikki koko ruokaketjussa on nelinkertainen. Maailmanlaajuisesti noin kolmannes tuotetusta ruuasta heitetään vuosittain pois. Syömäkelpoisen ruuan poisheittäminen on monelle niin arkipäiväinen asia, ettei sen vaikutuksia tule edes ajatelleeksi, vaikka aiheesta keskustellaan paljon. Kuten alun esimerkki osoittaa, ruokahävikin kertyminen on salakavalaa. Myös kotimaisen ruoantuotannon merkityksestä on keskusteltu korona-aikaan paljon. Osa ruoan arvostusta on kuitenkin myös se, että kaikki ruoka päätyy syödyksi, ei roskikseen. Ilmastonmuutoskeskustelussa korostuu usein kasvipohjaisen ruokavalion pieni hiilijalanjälki eläinperäisiä tuotteita sisältävään ruokavalioon verrattuna. Tarkkaan mietitty ruokavalio on eittämättä ilmastoteko, mutta kaikkein tärkeintä olisi syödä pois jo tuotettu ja kaupasta jo kotiin kannettu ruoka. Montaa mietityttää myös muovin käyttö pakkausmateriaalina . Kuitenkin se, että leivän kuivumaan päässeen kantapalan viskaa biojäteastiaan, tuottaa ympäristölle suuremman kuorman kuin muovipussi sen ympärillä. Muovipakkaus myös pidentää tuotteen säilyvyyttä merkittävästi. Ruokahävikki on länsimaisen yltäkylläisyyden ongelma. Se kertoo myös siitä, että olemme vieraantuneet luonnosta. Parasta ennen -päiväyksen ylittyminen tarkoittaa joillekin sitä, että elintarvike on syömäkelvoton. Ruuan laadun voi kuitenkin useimmiten varmistaa aistein. Mitä jos alun esimerkissä makkaranpätkä laitettaisiinkin jääkaappiin ja syötäisiin pois seuraavana päivänä?