Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Ministeri Lintilä vahtii tiukkana kamreerina hövelin hallitusohjelman perälautaa: "Siitä ei ruveta käymään kauppaa"

– Älä, Antti, sössi taloutta, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä varoitti eduskuntavaalikampanjan aikana tulevaa pääministeriä Antti Rinnettä (sd.). Rinteen hallituksen valtiovarainministerin Mika Lintilän (kesk.) tehtävänä on nyt vahtia, ettei Sipilän hallituksen perintöä tuhota. Liikkuvaan junaan vauhdikkaasti hypänneestä Lintilästä saa kuvan, että uuden hallituksen tiukan kirstunvartijan rooli sopii hänelle. – Isäni opetti aikoinaan minulle, että säästetty markka on samanarvoinen kuin tienattu markka. Kyllä tässä on paljon samaa, Lintilä sanoo. Antti Rinne ilmoitti hövelisti hallitusneuvottelujen ollessa vielä kesken, että hallituksen ei tarvitse leikata menoja, vaan niitä kasvatetaan 1,2 miljardia euroa. Lisäksi hallitus käyttää 3 miljardia euroa valtion omaisuudesta saatavia tuloja niin sanottuihin tulevaisuusinvestointeihin. Ne eivät opposition mielestä oikeastaan ole edes mitään investointeja, vaan monilta osin tavanomaisia käyttömenoja ripoteltuna vähän sinne tänne kuten kehitysapuun. – On paljon kohteita, joissa voidaan tehdä investointiluonteista kehitysapua, mikä tulee olemaan suomalaiselle teollisuudellekin iso juttu. Esimerkiksi jätteestä energiaksi -hankkeet ovat erittäin kysyttyä monissa kehitysmaissa, Lintilä puolustaa. Turha pyytää väliaikaisia menoja jatkumaan Kaikella hallitusohjelman lupaamalla hyvällä on kuitenkin perälautansa. Keskusta sai hallitusohjelmaan sitoumuksen, että julkisen talouden on oltava tasapainossa vuonna 2023. Siksi tulevaisuusinvestoinnitkaan eivät saa enää silloin rasittaa valtion taloutta. Lintilä vertaa niitä edellisen hallituksen kärkihankkeisiin. Kun biohankkeet loppuivat 2018, tuli pyyntöjä saada tukea vielä uusiin biotehtaisiin. – Jouduin elinkeinoministerinä toteamaan, että sori, kärkihankkeet loppuivat. Nyt on ihan sama ja ministereiden turha tulla pyytämään sitten jatkoa näille määräaikaisille menoille, Lintilä sanoo. Orpo oikeassa, syksy 2020 mittaa hallituksen Hallitusohjelmast a 1,9 miljardia euroa lepää sen varassa, että työllisyysaste nousee vaalikauden lopulla 75 prosenttiin. Jos ensi vuoden syksyllä budjettineuvotteluissa näyttää siltä, että se jää haaveeksi, joudutaan hallitusohjelman menoja karsimaan. Lintilä myöntää, että kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli oikeassa todetessaan, että silloin hallitusta mitataan toden teolla. Kukaan ministeri ei ole tähän mennessä vastannut, mistä menoista silloin tingitään. – Me uskomme työllisyystavoitteeseen, Lintilä kuittaa vaitonaisuuden. Hän tyrmää arviot, että keskusta olisi siinä vaiheessa valmis tinkimään työllisyys- ja taloustavoitteistaan, jotta saisi maaliin hartaasti toivomansa sote-uudistuksen maakuntamallin. – Ei me ruveta käymään kauppaa sellaisella. Se on hallituskysymys, Lintilä sanoo ja antaa ymmärtää, että sellaisessa hallituksessa keskusta ei jatka, joka talous- ja työllisyystavoitteen romuttaa. Keskustan kenttä epätietoinen Keskustan kentällehallitusohjelmaa ei ole vielä Lintilän mukaan saatu jalkautettua. Ilta-Sanomien kyselyn mukaan kolme neljästä keskustalaisesta katsoo hallitusohjelman rakentuvan epärealististen talousodotusten varaan. Helsingin Sanomien kyselyssä yli puolet keskustalaisista uskoo, että uusi hallitus vie Suomea huonompaan suuntaan verotuksessa ja julkisessa taloudessa. Lintilä sanoo, ettei ole lukenut ensimmäistä kyselytulosta ja että toisenkin tulos perustuu aivan liian pieneen otantaan. – Varmaan kentällä on tuonsuuntaistakin, mutta se käsitys on muovautunut hallitusneuvottelujen ajan uutisoinnista. Kun kävelimme Säätytaloon, huudettiin, että yrittäjien verotus muuttuu sellaiseksi, että yrittäminen Suomessa loppuu. – Lopputulos oli, että yrittämisen asema parani. Arvonlisäverollisen toiminnan alarajaa nostetaan ja starup-yhtiöille tulee mahdollisuus sitouttaa paremmin henkilökuntaansa osakeomistuksilla. Bensan hinta seuraa maksalaatikkoa Keskustan kentällä vaikeasti nieltävää liikennepolttoaineiden 5 sentin veronkorotusta Lintilä vertaa kuluttajahintaindeksiin. – Jos litra maksaa saman kuin maksalaatikko tällä hetkellä, neljän vuoden päästä litra maksaa edelleen saman kuin se maksalaatikko. Hallitusohjelmassa puhutaan myös päästöihin perustuvasta kulutusverosta. Lihaveroa maksalaatikolle ei ole Lintilän mukaan tulossa, mutta kestävän kehityksen verotusta selvittämään hän asettaisi työryhmän. – Toinen työryhmä voisi harmaan talouden kautta käydä läpi aggressiivisen verosuunnittelun sektoria. Lintilä on hieman huolissaan suomalaisten yhtiöiden myymisestä ulkomaille ja panisi sen takia hallituksen laatimaan kotimaisen omistamisen ohjelman. Se käsittelisi myös pääomasijoittamisen ja rahastosijoittamisen kehittämistä. – Itsellinen talous on kansakunnan henkivakuutus. Ulkomainen pääoma on sinällään tarpeellista, mutta kotimainen pääoma on välttämättömyys. Ministerin pesti voi olla katkolla Lintilä toivoo, että keskustan puheenjohtajakisaan saadaan vielä lisää kovia nimiä puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) lisäksi. Jos kilpailua ei synny, Lintilä sanoo, että "tarvitsee itsekin ruveta ehdokkuutta miettimään". – Mutta olen siinä asennossa, että en ole lähdössä mukaan. Ihan tarpeeksi ministerinä riittää hommaa. Keskustassa tosin on auki, pitäisikö tulevan puheenjohtajan siirtyä saman tien valtiovarainministeriksi. Antti Kaikkonen ei paljastanut ehdokkuudesta ilmoittaessaan, vaatisiko hän puheenjohtajana salkkua itselleen. Lintilän mukaan valtiovarainministerin paikan kohtalo on täysin tulevan puheenjohtajan päätettävissä. – Työmäärä tulee olemaan sitten melkoinen, jos on sekä puheenjohtaja että valtiovarainministeri. Täytyy muistaa, että meidän kannatus on 12 prosenttia, Lintilä muistuttaa. Keskusta valitsee puheenjohtaja Juha Sipilän seuraajan 7. syyskuuta puoluekokouksessa Kouvolassa.