Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Sirkushevonen vetonaulaksi Savilanpuistoon

Jos nykyinen Savilanpuisto olisi ollut vuonna 2010 niin hienoksi ja tyylikkääksi laitettuna kuin se on nykyisin, veistostoimikunta olisi ilman muuta valinnut sen Sirkushevosen sijoituspaikaksi. Siitä ei ole epäilystäkään. Puisto on nyt uudistettuna kuin upea, vihreä keidas suoraan kaupunkien kehittymisten historiasta. Kaikissa suuremmissa Euroopan kaupungeissa on ollut jo 1800-luvulta lähtien ajan hengen mukaisesti hyvin hoidettuja puistoja. Ne toimivat ikään kuin kivikaupunkien keuhkoina. Raumalla Kaivopuisto terveyslähteineen oli aikoinaan myös tuollainen paikka. Sinne saapui kylpylävieraita junalla jopa tsaarin hovista Pietarista. Ihmiset tulivat hyvin puettuina sunnuntaisin sinne virkistäytymään ja myös näyttäytymään. Kuultiinpa usein WPK:n soittokunnan puistokonserttejakin. Savila voi nyt edustaa pientä, mutta erittäin viihtyisää osaa tuosta aikanaan laajasta virkistysalueesta. Nyt puiden siimeksessä voisivat esiintyä turistien ja kaupunkilaisten iloksi vaikkapa nuoret raumalaiset muusikoiden alut. Siinä olisi hyvä mahdollisuus esiintymisharjoitteluun. Kaiken kukkuraksi puistot on aina kruunannut joku ylevä veistos ja usein myös suihkulähde. Ajatellaanpa vaikka Helsingin Esplanadia. Meillä on nyt valmiina hieno puisto ja sen helmeksi sinne hengeltään sopiva Emil Cedercreutzin vuonna 1946 tekemä mestarillinen veistos. Koossa on siis kaikki tarvittavat elementit! Nyt uljas ratsu pääsisi vihdoinkin juuri sopivaan miljööseen ja myös oikeaan viitekehykseen, sillä puiston vieressä olevan nykyisen laajan asfaltoidun parkkipaikan tilalla oli aikoinaan hiekkakenttä, eli Savilan aukio. Joka kesä siihen ilmestyi suuri sirkusteltta. Sen estradilla on voinut hyvinkin esiintyä veistoksen mallina ollut jalorotuinen ratsu. Nämä sirkuksissa esiintyneet rotuhevoset tuotiin ulkomailta ja laitettiin jo pieninä varsoina sirkuskoulun ”eskarille”, missä niille ruvettiin opettamaan ammattimaisen ja taitavan valmentajan johdolla vuosittain yhä vaativampia ohjelmanumeroita. Muut kartanon ja torppareiden tavalliset hevoset olivat töissä kartanon pelloilla ja metsissä. Tuleva sirkustähti oli sen sijaan niin kuin nykyaikainen ammattiurheilija, joka saa keskittyä elämässään vain valmentautumiseen päästäkseen aikoinaan huipulle omassa lajissaan. Olisi itse asiassa mielenkiintoista saada selville tuon jalon ratsun mallina olleen hevosen taustat ja elämäntarina. Emil Cedercreutz on ollut kiistatta Suomen paras hevosveistosten tekijä. Mannerheim olisi kelpuuttanut ainoastaan hänet tekemään ratsastajapatsaan itsestään ja ajatellen ennen kaikkea omaa, upeaa ratsuaan. Kuten tunnettua näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Kiasman edessä olevan ratsastajapatsaan teki vuonna 1960 toinen tuon ajan kuuluisa kuvanveistäjä, Aimo Tukiainen. Veistos on kyllä hieno, mutta aikoinaan asiantuntijat kävivät kovaa polemiikkia hevosen askelluksesta, mikä ei kuulemma ollut oikea. Siihen en ota kantaa, mutta Raumalle Cedercreutzin säätiöltä lahjaksi saatu veistos on hevosiin erikoistuneen kuvanveistäjän mestariteos. Sen oikea ja lopullinen sijoituspaikka on ilman muuta jossain kohtaa Savilan puistoa. Veistoksen näkevät raumalaisten lisäksi kesäisin tuhannet tänne saapuvat turistit ja se voi nousta jopa yhdeksi uudeksi Rauman vetonaulaksi, jonka vierellä ihmiset kuvauttavat itseään. Veistoksen siirrossa Tekkalan puistosta Savilaan voitaisiin käyttää sponsorointia. Jokainen yritys tai kansalainen, joka osallistuu siirtokuluihin, saisi tietyn kokoisen metallilaatan veistoksen jalustaan. Tämä kaikki tapahtuisi tietysti yhdessä Rauman kaupungin ja veistostoimikunnan kanssa. Presidentti Niinistökin on kehottanut kansalaisia toimimaan yhdessä. Yhteisölliyys onkin noussut ilahduttavan monille uudeksi elämänohjeeksi. Risto Kupari on aivan oikeassa. Teatterin edusta on jo täynnä ja fokus täytyy tietysti olla tässä päivässä ja myös tulevaisuudessa. Tällä veistoksen siirrolla saataisiin nyt kuitenkin varsin helposti ja pienin kustannuksin erittäin merkittävää lisäarvoa Rauman jo ennestään hyvän brändin edelleen kohottamisessa. Kirjoittaja on raumalainen kuvataiteilija.