Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Maahanmuuttovirasto yritti tilata itselleen sopivampia lääkärinlausuntoja – Lääkärit pitävät syynä palautuspäätösten helpottamista, minkä Migri kiistää

Maahanmuuttovirasto Migri yritti tilata turvapaikkaprosessiin sopivampia lääkärinlausuntoja ja valita niitä antavat lääkärit. Migri kanteli valvontaviranomaiselle kahdesta lääkäristä, koska näiden laatimat lääkärinlausunnot olivat sen mielestä liian laajoja, yksityiskohtaisia ja kantaaottavia. Tiedot ilmenevät Lännen Median hallussa olevasta laajasta kirjallisesta dokumenttiaineistosta kuten viestinvaihdosta ja viranomaisratkaisuista. – Maahanmuuttoviranomaiselle ja hallintotuomioistuimelle riittäisi diagnoosi, hoidon tarve ja hoidon kesto, niiden pohjalta voisimme arvioida, onko kyseessä mahdollisesti lyhytaikainen este maasta poistamiselle vai pidempiaikainen tai pysyvä, Migri perusteli lääkäreistä viime maaliskuussa valvontaviranomaiselle tekemäänsä kantelua. Lääkärien mielestä Migri hermostui, koska heidän huolellisesti laaditut lausuntonsa vaikeuttivat turvapaikanhakijoiden palauttamista. – Missään tapauksessa Migri ei halua väkisin palauttaa kaikkia turvapaikanhakijoita, toteaa ylitarkastaja Hanne Rimpiläinen Migrin turvapaikkayksiköstä Lännen Medialle. Migri kertoo, että vaikka kanteluiden kohteena oli kaksi yksittäistä lääkäriä, se halusi valvontaviranomaiselta laajemman linjauksen yleisesti lääkärinlausuntojen sisältöön. Migri sanoo haluavansa lääkärinlausuntoja, joita turvapaikkapäätöksiä tekevät virkamiehet ymmärtävät ja joiden pohjalta on mahdollista selvittää hakijan kohtamaa aiempaa vainoa. "Kuinka monen prosessi runnottu läpi" LM:n haastattelemat lääkärit alkoivat tarkentaa lausuntojaan huomattuaan, että heidän laatimillaan lääkärinlausunnoilla oli vain vähän vaikutusta Migrin palautuspäätöksiin. Kaksikko mietti, mihin Migri tarvitsee lääkärinlausuntoja, jos maallikkovirkamiehet voivat ohittaa asiantuntijoiden näkemykset. – Kuinka monen turvapaikanhakijan kohdalla prosessi on runnottu tällä tavalla läpi. Kuinka moni ihminen on palautettu kotimaahansa ja mahdollisesti jopa kuollut sen takia, lääkäri 2 pohtii. Maahanmuuttoaiheen ympärillä ilmenneiden ylilyöntien takia Lännen Media ei julkaise juttuun haastateltujen lääkäreiden nimiä. Migri oli ohittanut lääkäri 1:n ja 2:n lausuntoja palautuspäätöksissä vetoamalla esimerkiksi siihen, että hakijan kotimaassa toimii psykiatri ja on saatavana lääkkeitä. Lääkärit tarkensivat lausuntoja avaamalla turvapaikanhakijoiden oireiden ja hoidontarpeen merkitystä. Lausuntojen ydinasiat säilyivät ennallaan. – Koska henkilö on raiskattu samalla, kun hän on todistanut vierestä, kuinka hänet äitinsä kaula katkaistiin – hän on ollut osa sodan väkivaltaisia tapahtumia, lääkäri 1 antaa esimerkin. Tapahtumaympäristö aktivoi traumat, mikä tekee traumaoireista kärsivän henkilön palauttamisen vaaralliseksi lääketieteellisestä näkökulmasta. – Trauma saattaa laskea henkilön kognitiivista kapasiteettia alle hänen ikätasonsa. Hän ei välttämättä kykene hankkimaan itselleen normaalilla tavalla itselleen suojelua, turvaa ja hoitoa. Migri kiistää ohitusväitteet Migri kiistää haluavansa helpommin ohitettavia lääkärinlausuntoja tai lausuntoja, joissa turvapaikanhakija todetaan vastoin totuutta terveeksi. Migrin näkökulmasta lääkärinlausunnon ymmärrettävyys ei parane kohtuuttomilla laajennuksilla ja sillä, että lääkäri esimerkiksi ottaa kantaan hakijan turvapaikkaprosessiin. – Osa Migrille tulevista lausunnoista on hyvin tiiviitä ja selkeitä. Toiset ovat hyvinkin laajoja ja lääkäri on voinut ottaa kantaa myös lähtömaan turvallisuustilanteeseen tai hakijaan kohdistuvaan tulevaisuuden uhkaan, selvittää ylitarkastaja Hanne Rimpiläinen ja lisää, että puhuu lääkärinlausunnoista yleisesti. – Emme tarvitse pitkiä selostuksia hakijan kertomasta, vaan lausunnon, jonka pohjalta pystymme selvittämään esimerkiksi sitä, onko hakijaan kohdistunut aiemmin vainoa. Migri vaati viime maaliskuussa, että valvontaviranomainen puuttuu lääkäri 1:n ja 2:n toimintaan. Vastaanottokeskukselta ja lääkäriorganisaatiolta Migri vaati lääkärien vaihtamista. – Se tuntui turhauttavalta. Olin tehnyt työtä koko ammattitaidollani ja auttanut ihmisiä velvollisuuteni mukaisesti. Koin, että ammatillisuuteni yli kävellään, kuvailee lääkäri 2. – Toimintatapa todistaa, että Migri tekee turvapaikkapäätöksiä asenteellisesti, lääkäri 1 näkee. Rakenteet pystyyn tyhjästä Tapahtumien ymmärtämiseksi on syytä palata vuoden 2015 syksyyn, jolloin Suomeen saapui pakolaiskriisin seurauksena reilut 30 000 turvapaikanhakijaa. Monilta terveydenhuollon toimijoilta puuttui tarvittavat perusrakenteet suurten hakijamäärien hoitamiseen. – Rakensimme kollegani kanssa työhön tarvittavan systeemin lääkäritaloon, jossa toimimme ammatinharjoittajina, lääkäri 1 kertoo. Suomen velvollisuudet turvapaikanhakijoita kohtaan määrittyvät kansallisten ja EU-lakien sekä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten perusteella. Valtion puolesta turvapaikanhakijoista vastaavat Migri ja sen alaisuudessa toimivat vastaanottokeskukset. Migrin velvollisuus on selvittää, onko hakija oikeutettu kansainväliseen suojeluun tai muuhun oleskelulupaan. Jos hakija vetoaa kidutukseen tai muuhun oikeudenloukkaukseen, Migrin on hankittava tästä lääkärinlausunto. Migri korostaa, ettei se pyydä lääkärinlausuntoja pakkopalautuksia varten vaan selvittääkseen, onko tietty sairaus tai vamma lääketieteen ammattilaisen arvion mukaan seurausta hakijan kuvaamasta tapahtumasta. Haavoittuva asema vaikuttaa turvapaikan saamiseen. Haavoittuvassa asemassa ovat esimerkiksi alaikäiset henkilöt sekä ihmiskaupan, kidutuksen, seksuaaliväkivallan tai muun vakavan fyysisen tai psyykkisen väkivallan uhrit sekä vakavasti fyysisesti ja psyykkisesti sairaat. Ihmisoikeussopimukset kieltävät palautukset maihin, joissa henkilöä uhkaa kuolema, kidutus, muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai vakava henkilökohtainen vaara. Satakunta lausuntoa Lääkärit 1 ja 2 työskentelivät Migrin valitsemassa lääkäriorganisaatiossa eli Terveystalossa noin kolme vuotta. Tänä aikana he hoitivat yhteensä 550–650 turvapaikanhakijaa ja kirjoittivat lääkärinlausunnon 85–100 hakijasta. Kaksikko ei tiedä, kuinka moni heidän potilaistaan on saanut turvapaikan. Lääkärit 1 ja 2 korostavat, etteivät he voineet valita, keistä lausuntoja kirjoittavat. Lausunnon pyytäjä oli aina Migri tai vastaanottokeskus. Lain mukaan lääkärinlausunnon on oltava puolueeton asiantuntijatodistus riippumatta siitä, kuka sen pyytää tai maksaa. – Lausunnon on perustuttava kliinisiin löydöksiin, lääkäri 1 toteaa. Lääkäri 1:n ja 2:n mukaan valtaosa heidän lausunnoista koski psyykkisiä, sodan tapahtumista johtuvia traumaperäisiä vammoja. Osalla hakijoista oli fyysisen kidutuksen jälkiä, mutta arpien syntytapaa on lääkärinkin usein vaikea arvioida jälkikäteen. Toista lausuntoa saa pyytää Ylitarkastaja Hanne Rimpiläinen korostaa, että Migri tarvitsee lääkärien asiantuntemusta, sillä päätökset tehdään lääkärinlausuntojen varassa. – Virkamies ei voi tehdä lääkärintutkimusta tai ohittaa lääkärin arviota, Rimpiläinen painottaa. Migri ei tilastoi sitä, kuinka usein lausuntoa tarvitaan turvapaikkaprosessissa. – Maahanmuuttovirasto ei voi oikeuskäytännön perusteella kiistää lääkärinlausunnon tai -todistuksen paikkansapitävyyttä, Migri perusteli viime keväänä kanteluaan. Euroopan ihmisoikeusistuin on antanut Ruotsille langettavan päätöksen lääkärinlausunnon ohittamisesta. Jos viranomainen ei pidä yleislääkärin lausuntoa riittävänä, se voi pyytää lausunnon myös toiselta lääkäriltä. Näin tekee toisinaan Migri ja myös muut organisaatiot kuten vakuutusyhtiöt ja Kela. – Mutta niin ei voi tehdä, että ne pyytäisivät saman lausunnon tiettyjä lääkäreitä pois rajaten. Se on täysin asiatonta, lääkäri 1 kritisoi. Avi ei löytänyt virheitä Migrin kantelut tutkineen aluehallintoviraston (Avi) mukaan lääkärit 1 ja 2 eivät rikkoneet lääkärin velvollisuuksia tai potilaan oikeuksia. – Todistukseen on sisällytettävä kaikki johtopäätösten kannalta olennainen, eikä siitä saa tietoisesti jättää pois asioita, jotka mahdollisesti vaikuttavat todistuksen pohjalta tehtyihin ratkaisuihin, Avi totesi viime kesäkuussa antamissaan ratkaisuissa. Migrin käsiin Avin ratkaisut eivät ole vielä ehtineet. – Meidän on tutustuttava ratkaisuihin huolella ja pohdittava sitten, miten toimimme jatkossa, Rimpiläinen sanoo. – Varmaa on, että Migri tarvitsee ymmärrettäviä ja käyttökelpoisia lääkärinlausuntoja myös jatkossa. Migrissä on keskusteltu aika ajoin omien lääkärien ja psykologien palkkaamisesta. Tähän saakka Migrin resurssit eivät ole mahdollistaneet omia asiantuntijalääkäreitä, jollaisia esimerkiksi Kelalla on. Lääkäriä huolestuttaa sattumanvaraisuus Lääkäri 1 on huolestunut sattuman merkityksestä turvapaikkaprosessissa. Hän sanoo, että korkeammin koulutetuilla ja englanninkielentaitoisilla hakijoilla on automaattisesti parempi tukiverkko käytettävissään, koska he kykenevät kommunikoimaan ilman tulkkia. – Vertaistulkkeja käytetään paljon, mikä on väärin. Esimerkiksi eräs vakavasti mielisairas, väkivaltaisessa liitossa elävä perheenäiti joutui asioimaan lääkärin vastaanotolla aviomiehensä tulkkauksen välityksellä, lääkäri 1 kuvailee. Migrin mukaan näin ei saisi tapahtua, sillä ohjeistuksen mukaan ammattitaitoisen tulkin tilaaminen on ensisijaisesti vastaanottokeskuksen ja joskus myös lääkäripalveluja tarjoavan organisaation vastuulla. Lääkäri 1 sanoo, että hätä ei välttämättä määritä sitä, kuka saa turvapaikan. – Jos saat huonon tulkin, lakimiehen tai kehnosti tehdyn lääkärinlausunnon, päätöksesi on kielteinen. Tällainen eriarvoisuus on pelottavaa. Traumasta toipuminen vaatii vakautta Maahanmuuttokeskustelussa on ihmetelty paljon sitä, miten niin monet turvapaikanhakijat voivat olla traumatisoituneita. – Se että kaikki työpaikalla sairastuvat ei tarkoita sitä, että yhdeksän kymmenestä teeskentelee, lääkäri 1 sanoo. Lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna sodan aiheuttamasta vakavasta psyykkisestä traumasta samoin kuin väkivaltaisesta parisuhteesta toipuminen voi alkaa vasta, kun olot ovat vakaat. – Pillerit eivät auta, lääkäri 1 sanoo. – Lääkärinlausunnossa olennaista oli lääketieteellisesti se, ettei toipuminen voi käynnistyä ennen kuin turvallisuudentunne on palautunut, Avi totesi Migrin kanteluita koskevissa ratkaisussaan. Migri huomauttaa kuitenkin, ettei esimerkiksi pelkkä traumatisoituminen oikeuta kansainväliseen suojeluun, jos muut kriteerit eivät täyty. Turvapaikanhakijat ovat voineet traumatisoitua esimerkiksi pakomatkan aikana tai Suomessa, mikä ei liity kansainväliseen suojeluun eikä oireiden salliessa estä palauttamista kotimaahan. Migri muistuttaa toimivansa virkavastuulla Lääkärit 1 ja 2 katsovat, että heidän laatimansa lääkärinlausunnot olivat "liian hyviä" Migrille. – Jos tällaisen lausunnon jälkeen annettu palautuspäätös vietäisiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, Suomi saattaisi saada langettavan ratkaisun ihmisoikeussopimusten rikkomisesta, lääkäri 1 sanoo. – Migrin reaktioon voi vaikuttaa myös se, että poliittinen ohjaus vaatii Migrin virkamiehiä tekemään ratkaisuja tiedoilla, jotka eivät välttämättä riitä päätösten tekemiseen, lääkäri 2 sanoo. Ylitarkastaja Hanne Rimpiläinen muistuttaa, että Migrin virkamiehet tekevät turvapaikkapäätöksiä virkavastuulla. – Mikään taho kuten esimerkiksi poliitikot eivät voi määrätä virkamiehiä toimimaan lakien vastaisesti. Åbo Akademin vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan syksyn 2015 pakolaiskriisi tiukensi turvapaikkakäytäntöjä Suomessa. Kun vielä vuonna 2015 Migri hyväksyi suurimmassa osassa ratkaisuissaan hakijan väkivallanpelon ja aiemmat pahoinpitely- ja sieppauskokemukset perusteiksi turvapaikan saamiselle, vuonna 2017 näin tapahtui tutkimuksen mukaan enää harvoin.