Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Massapuhallutukset olivat koronatauolla, mutta rattijuoppoja jäi keväällä kiinni selvästi viime vuotta enemmän – Koronaolot yksi tärkeimmistä syistä kasvulle

Rattijuoppoja on jäänyt alkuvuonna kiinni selvästi enemmän kuin vastaava aikana viime vuonna. Tammi–kesäkuussa kuluvana vuonna poliisin tietoon tuli rattijuopumusrikoksia yhteensä 10 265 kappaletta. Viime vuonna samana aikana todettiin 9 142 rattijuopumusta eli kasvua tapauksissa oli 11 prosenttia. Poliisiylitarkastaja Maria Hoikkala poliisihallituksesta arvioi, että lisääntyneiden kiinnijäämisten taustalla oli ennen kaikkea suhteellisesti tehostunut valvonta. – Mitä enemmän valvotaan, sitä enemmän ihmisiä jää rattijuopumuksista kiinni, Hoikkala toteaa. Hoikkalan mukaan poliisilla oli paljon valvontakapasiteettia, koska esimerkiksi monia koulutuksia peruttiin koronan takia. Koronarajoitusten vuoksi kevään aikana esimerkiksi influenssa ja monet muut hengitysteitse tarttuvat taudit olivat vähäisiä, joten poliisissa oli tavallista vähemmän sairaslomia. – Samaan aikaan liikennemäärät olivat vähäisempiä, joten esimerkiksi ajotavalta muusta liikenteestä poikkeavat kuskit oli helpompaa erottaa ja pysäyttää puhalluttamista varten, Hoikkala sanoo. Osa keväällä todetuista rattijuopumusrikoksista on Hoikkalan mukaan sellaisia, joissa sama kuljettaja on syyllistynyt useampaan rattijuopumukseen. – On tapauksia, että yksittäinen kuljettaja on voinut jäädä kiinni monta kertaa jopa saman vuorokauden aikana. Massapuhallutukset tauolla koronan takia Selkeä kasvu rattijuopumuksissa havaittiin siitä huolimatta, että koronavirusepidemian vuoksi poliisin massapuhallutukset olivat tauolla maaliskuusta lähtien. Poliisi valvoi yhä rattijuopumuksia koronavarotoimet huomioiden, mutta poliisilaitokset eivät järjestäneet laajoja puhallutusratsioita. Tiedotusvälineet uutisoivat massapuhallutusten tauosta. Silloin osalla kansalaisista heräsi pelko siitä, että rattiin lähdetään herkemmin päihtyneenä, kun ratsiapelote on vähäisempää. – Voi olla, että joku yksittäinen henkilö olisi tarttunut rattiin tämän kuultuaan, mutta vaikutus on todennäköisesti hyvin pieni, poliisiylitarkastaja Hoikkala sanoo. Hänen mukaansa suurin osa rattijuopumuksista havaitaan esimerkiksi normaalivalvonnassa eikä laajoissa puhallutusratsioissa. – Laajat puhallutukset ovat ennaltaehkäiseviä ja tavallisesti varsin näkyviä tempauksia. Kiinnijäämisten suuri massa ei tule niistä. Kesällä yli kolmas vuoden kuolonkolareista Poliisi valvoo ensi viikolla rattijuopumuksia tehostetusti 27. heinäkuuta ja 2. elokuuta välillä. Valvontaa tehdään erityisesti kesämökkipaikkakunnilla. Vuoden 2019 vastaavana tehovalvontajaksona kiinni jäi yhteensä 115 rattijuoppoa. Puhalluskokeita tehtiin yhteensä 44 359 kappaletta, joten noin joka 386:s puhallutettu kuljettaja paljastui rattijuopoksi. Kaikista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista yli kolmannes tapahtui viime vuonna kesäkuukausina. – Kesällä rattijuopumusten ja suurten ylinopeuksien kaltaisten törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrät kasvavat, sanoo poliisihallituksen poliisitarkastaja Kari Onninen . Alkoholiin liittyvät onnettomuudet keskittyivät viime vuoden heinä-elokuussa lauantain ja sunnuntain ensitunneille. Poliisin mukaan tyypillinen kesäkauden kuolemaan johtava onnettomuus on tieltä suistuminen kovalla nopeudella taajama-alueen ulkopuolella.