Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Mistä oikein puhutaan, kun puhutaan alueen elinvoimasta?

Porin elinvoimaisuus on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina. Mutta mistä oikein puhutaan, kun puhutaan elinvoimasta? On tärkeää erottaa toisistaan alueen sisäinen ja ulkoinen elinvoima. Sisäinen elinvoima perustuu alueen omiin valintoihin, päätöksiin ja tekoihin. Tärkeintä on alueen kyky tehdä valintoja, reagoida muutoksiin ja sisäinen eheys. Jos alueen sisäinen elinvoima on kunnossa, asiat etenevät, toimivat ja sujuvat ilman suuria ristiriitoja. Kuntalaiset ovat tyytyväisiä asuinpaikkaansa. Alueen toimijat tietävät missä ollaan, mihin mennään ja miten mennään: tilannekuva on yhteinen. Ulkoinen elinvoima liittyy toimintaympäristön muutokseen ja pärjäämiseen alueiden välisessä kilpailussa. Avainsana on kasvu: ei ole elinvoimaa ilman kasvua eikä kasvua ilman elinvoimaa. Kasvun ytimessä on työllisyys- ja yritysdynamiikka eli uudet työpaikat, työpaikkakehitys, yrityskannan kasvu, yritysperustanta ja yritysmyönteinen ilmapiiri. Lisäksi monipuolisen koulutustarjonnan ja hyvän saavutettavuuden merkitys on keskeinen. Ideaalitilanteessa sisäinen ja ulkoinen elinvoima ovat tasapainossa. Kun alue on hyvällä kasvu-uralla, se kestää sisäisen elinvoiman puutteet. Onnettominta on, jos sisäinen ja ulkoinen elinvoima sakkaavat samanaikaisesti. Pori on ajautunut riskivyöhykkeelle, jos jotain voi päätellä kaupungin johdon ulostuloista ja Porin kehitysluvuista muihin C21-kaupunkeihin eli yli 50 000 asukkaan kaupunkeihin verrattuna. Tilanne ei vaikenemalla tai kieltämällä korjaudu. Tosiasia on, että Porin positio on heikentynyt alueiden välisessä kilpailussa. Pori painii kokoonsa, perustaansa ja mahdollisuuksiinsa nähden väärässä sarjassa. Elinvoiman kaksi armotonta supermittaria ovat väestö- ja työpaikkakehitys. Pori on menettänyt neljän viimeisen tilastovuoden aikana noin 1 000 asukasta ja 2 900 työpaikkaa. Tämä on tapahtunut talouden suhdannehuipussa. Heikkojen kasvulukujen katveessa on myös hyvää kehitystä. Suurimmat onnistumiset liittyvät aseman vahvistumiseen tapahtuma- ja opiskelukaupunkina. Porin tapahtuma-ankkurit ja tärkeimmät luontokohteet ovat maan huippua. Korkeakoulut ovat hyvässä iskussa: esimerkiksi SAMK on valmistuneiden sijoittumisessa ja opetuksen laadussa maan terävintä kärkeä. Porin seudun ”robottirannikko” on kovassa kasvussa. Alueella on maailmanluokan yrityksiä. Pori on fiksusti panostanut tekoälyyn. Porin oma viestintä ja brändiuudistus saa kiitosta ympäri maata. Poliittiset päättäjät tekevät varmasti parhaansa kykyjensä mukaan, mutta Porin tulevaisuuden pelintekijät löytyvät alueen yrityksistä, osaajista, kehittäjistä ja nuorista, joiden ääntä kannattaisi kuulla ja kuunnella nykyistä enemmän. Supistuvan väestö- ja työpaikkaspiraalin kääntäminen pitäisi olla jatkossa ykkösprioriteetti kaikessa tekemisessä. Kaupunki ei voi menestyä ilman menestyviä yrittäjiä ja yrityksiä eikä tyytyväisiä asukkaita. Timo Aro Kirjoittaja on porilainen valtiotieteen tohtori, joka on erikoistunut alue- ja väestökehitykseen liittyviin kysymyksiin.