Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Keskusjärjestöt varovat ottamassa roolia kunta-alan riitaisissa palkkaneuvotteluissa: "Käynnissä on liittokierros"

Työmarkkinakeskusjärjestöt eivät aio ottaa roolia pahasti jumiutuneiden kunta-alan työehtoneuvottelujen ratkaisemisessa. Sekä hoitoalan Tehyn ja Superin keskusjärjestö STTK että muun muassa opettajia, varhaiskasvattajia ja lääkäreitä edustava Akava odottavat, että ratkaisu löytyy liittojen välisissä neuvotteluissa. Kumpikaan keskusjärjestöistä ei myöskään esitä ulkopuolisen sovitteluelimen perustamista. – Käynnissä on liittokierros ja keskusjärjestöt eivät ole tähänkään asti istuneet neuvottelupöydissä, joissa päätetään suomalaisen työn hinnasta. En näe, että keskusjärjestöillä olisi roolia käynnissä olevissa kunta-alan neuvotteluissakaan, sanoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola . Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder oli samoilla linjoilla Lännen Median jutussa maanantaina. – Siellä on vahvoja järjestöjä, jotka hoitavat sopimustoiminnan. Nyt on liittokierros, joten keskusjärjestöillä ei ole roolia, hän linjasi. Fjäder ei pidä tarpeellisena ulkopuolisen sovitteluelimen perustamista ratkomaan jumissa olevia neuvotteluja. – Meillä on valtakunnansovittelija, instituutio, jota ei pidä heikentää vaan vahvistaa, Fjäder totesi. Myös Palola korostaa olemassa olevia käytäntöjä, mutta ei sulje ulkopuolista apua pois, jos sille katsotaan olevan tarvetta. – Mikäli neuvottelutulosta ei synny, sitä haetaan vallitsevan lainsäädännön ja käytännön mukaisesti aikanaan valtakunnansovittelijan johdolla. Mikäli osapuolet katsovat ulkopuolisen sovitteluelimen tarpeelliseksi, niin siinä tapauksessa en näe sen käytölle mitään estettä. Se on kuitenkin valtakunnansovittelijan ja neuvotteluosapuolten välinen asia. Kiistan ratkaisemiseksi on väläytelty myös alojen erillissopimuksia. – Kuntien pääsopimus on auki, joten tämäkin asia pitää osapuolten ratkoa siinä sopimuskokonaisuudessa joka on auki, koskien myös niin sanotun pääsopimuksen sisältöä. Tämä on kuntasektorin järjestöjen välinen asia, mutta tietenkin myös työnantajalla on roolinsa tässä, Fjäder muotoili. Fjäder muistutti, että muut paitsi hoitajien neuvottelujärjestö olivat valmiit hyväksymään sopimuskokonaisuuden. Hänen mukaansa tilanne ei ole lainkaan helpompi puolen vuoden tai vuoden päästä. – Myös kuntatalouden tilanne on heikkenemässä, hän totesi. 400 000:n työntekijän pääsopimus Kunta-alan neuvottelut jumittuivat, kun hoitajaliittoja Tehyä ja Superia edustava neuvottelujärjestö Sote ry torjui valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan ratkaisuehdotuksen. Ehdotuksen hylkääminen tarkoittaa sitä, että muidenkaan ammattiryhmien sopimukset eivät etene, vaikka niiden osalta on päästy neuvottelutulokseen. Neuvottelut koskevat hoitajien lisäksi muun muassa opettajia, varhaiskasvattajia, lääkäreitä ja tekniikan alalla työskenteleviä. Kaikkiaan kunta-alan pääsopimuksen alla on noin 400 000 työntekijää. Hoitajaliitot ovat vaatineet tuntuvia palkankorotuksia sekä erillistä sote-sopimusta, joka takaisi alalle yleistä tasoa korkeammat palkankorotukset useamman vuoden ajan. Työntekijäpuoli ajautui riitaan Kuumentunut neuvottelutilanne on johtanut työntekijäliittojen sanaharkkaan. Opettajien ammattijärjestön ja neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen on sanonut olevansa pettynyt siihen, ettei hoitajille kelvannut valtakunnansovittelijan ratkaisuehdotus. Luukkainen pelkää, että kuntien taloustilanteen heikentyessä työntekijöiden neuvotteluasema heikkenee, kun neuvottelut venyvät. – Yksi on pyrkinyt saamaan pois toisilta hyvää. Tämä on uusi piirre. En ole ennen kokenut tätä, Luukkainen totesi LM:n jutussa lauantaina. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen avasi blogissaan 5. toukokuuta syitä, joiden vuoksi he eivät ratkaisuesitystä hyväksyneet. Keskeiset syyt liittyvät palkankorotusten tasoon. Jukon Luukkaisen mukaan hoitajat ovat vaatineet koronalisiä itselleen, mutta vastustaneet niiden antamista lääkäreille ja opettajille. – Emme ole tyrmänneet koronalisiä lääkäreille. "Kurmootuksesta" pitää maksaa heille, joita valmiuslaki "kurmoottaa", Rytkönen vastasi.