Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu MM-kiekko Eurovaalikone Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Joka toinen suomalainen nuori kokee maahanmuuton poliittiseksi ongelmaksi – myös ilmasto huolestuttaa eurooppalaisia nuoria

Maahanmuutto sekä ilmaston- ja luonnonsuojelu ovat monen eurooppalaisen nuoren mielestä suurimmat poliittiset ongelmat. Näin kertoo tämän vuoden alussa toteutettu Tui-säätiön tutkimus, johon on kerätty vastauksia yli 8 000 nuorelta 11:stä Euroopan maasta. Suomalaisten vastauksia oli ensimmäistä kertaa mukana tutkimuksessa. Suomalaisten nuorten vastauksissa suhtauduttiin toiseksi kielteisimmin maahanmuuttoon, puolalaisten jälkeen. Maahanmuuton ja turvapaikkajärjestelmän koki yhdeksi suurimmista poliittisista ongelmista 55 prosenttia suomalaisista vastaajista. Keskiarvo oli 50 prosenttia. Seuraavaksi suurimmiksi poliittisiksi pulmiksi koettiin suomalaisten vastauksissa ympäristö- ja talouskysymykset. Muiden maiden nuoret olivat pitkälti samoilla linjoilla. Espanjalaisten vastaukset poikkesivat muista sikäli, että maahanmuuton jälkeen tasa-arvon ongelmat olivat kakkossijalla. Maahanmuutto vaikuttaa jakavan nuoria samoin kuin vanhempaakin väestöä. Vastauksissa 28 prosenttia nuorista koki maahanmuuton mahdollisuudeksi ja 29 prosenttia uhaksi. Vastaajista 41 prosenttia piti EU:n avoimia sisärajoja mahdollisuutena. Myös osa EU:n päättäjistä saattaisi nostaa maahanmuuton suurimmaksi poliittiseksi ongelmaksi. EU:ssa on jo parin vuoden ajan yritetty löytää unionille yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa. Toistaiseksi on päästy lähinnä sopuun siitä, että ulkorajojen valvontaa on tehostettava ja kielteisen päätöksen saavien turvapaikanhakijoiden palautuksia on tehostettava. Erityisesti Afrikasta ja Lähi-idästä tulevien turvapaikanhakijoiden jakaminen solidaarisesti EU-maiden kesken kuitenkin tökkii samoin kuin Dublin-asetuksen uudistaminen. Ilmasto- ja luonnonsuojelun koki 55 prosenttia nuorista mahdollisuudeksi. Suomalaiset näkevät muita pohjoismaita enemmän ilmastomuutoksen torjunnan myös mahdollisuutena. Norjalaiset kokevat sen ennemmin uhkaksi, mikä poikkesi muista maista kerätyistä vastauksista. Tutkimus ei kerro, johtuvatko norjalaisten asenteen esimerkiksi maan öljytuotannosta. Suomalaiset nuoret aikuiset suhtautuvat koko Euroopan optimistisimmin globalisaatioon sekä yhteisvaluutta euroon. Suuri osa nuorista suhtautuu omaan tulevaisuutensa optimistisesti. Kaksi kolmesta vastaajasta on optimistinen ja 28 prosenttia vastaajista pessimistinen oman tulevaisuutensa suhteen. EU-jäsenyyteen suhtaudutaan kyselyssä mukana olleissa EU-maissa myönteisesti. 61-79 prosenttia nuorista vastaajista äänestäisi omassa maassaan unionin jäsenyyden puolesta. Suomessa 66 prosenttia nuorista on jäsenyyden kannalla. Brexitin kanssa kamppailevassa Iso-Britanniassa EU-jäsenyyden kannatus on kasvanut viimeisen parin vuoden aikana. Kaksi vuotta sitten 58 prosenttia brittinuorista kannatti jäsenyyttä, mutta tänä vuonna vastaava lukema on 68 prosenttia. Suuri osa nuorista kannattaa Euroopan entistä suurempaa integraatiota eli yhdistymistä, mutta eivät usko, että se onnistuu. EU-vaaleja nuoret pitävät toissijaisina kansallisiin vaaleihin verrattuna. Kansallisten vaalien koetaan olevan merkityksellisempiä. Nuoret kannattavat ideaa Euroopasta, mutta eivät koe, että heillä olisi hyvin edustusta EU:n päätöksenteossa. – Nuoret haluavat tulla kuulluiksi ja vaikuttaa päätöksiin. Tämä on yksi tutkimuksen viesteistä, sanoo Tui-säätiön johtaja Elke Hlawatschek . – Kuten tuloksista näkyy, Eurooppaa ei voida pitää itsestäänselvyytenä. Euroopan merkitystä on jatkuvasti selitettävä. Poliittikkojen ja EU:n olisi huomioitava tämä. Nuoria on pyrittävä ottamaan paremmin mukaan politiikkaan, Hlawatschek jatkaa.