*

Satakunnan Kansa
Vieraskolumnit
Päivitetty 29.4.2013 04:22, julkaistu 29.4.2013 04:13

Sitkeätä uskonnollisuutta

Suomalaisten uskonnollisuus on poikkeuksellisen sitkeää. Sitä leimaa maltillinen kristillisyys, joka on joidenkin mielestä laimeaa. Laajassa raportissa ”Uskonto suomalaisten elämässä” vuodelta 2011 todetaan, että meiltä löytyy varsin vähän erittäin uskonnonvastaisia ihmisiä.

Sama toistuu myös toisinpäin: erittäin uskonnollisiakin on niukasti.

Hyvin uskonnollisina pitää itseään vajaa kymmenesosa ihmisistä. Hyvin ei-uskonnollisina pitää itseään vajaa viidennes. Siten seitsemän kymmenestä keskuudessamme on joko jokseenkin uskonnollisia tai he eivät ota kantaa.

Uskonnollisiin tilaisuuksiin me suomalaiset osallistumme heikosti. Seitsemän prosenttia osallistuu johonkin hengelliseen tilaisuuteen vähintään kerran kuukaudessa. Samaa laimeutta löytyy vain Ruotsista ja Norjasta. Yli kolmasosa käy kuitenkin vuosittain kirkossa.

Vaisun osallistumisen vastapainoksi suomalaisista yli puolet ilmoitti rukoilevansa ainakin kerran vuodessa ja viidennes ilmoitti rukoilevansa kerran päivässä. Raamattua suomalaisista lukee yli viidennes vähintään kerran vuodessa.

Suomalaisten uskonnollinen pidättyvyys haastaa pohtimaan, vieläkö on mahdollista puhua kansankirkosta? Vai ovatko uskonnot kuin kaupan tuotteita, joita pitää kilpailuttaa?

Etsin kirkon viimeisestä nelivuotiskertomuksesta lukuja eri uskontoihin tai väestörekisteriin kuuluvista. Luterilaiseen kirkkoon kuului vuonna 2011 lähes 4,2 miljoonaa jäsentä, mikä on yli 77 prosenttia koko maan väestöstä.

Seuraavaksi suurimmiksi osoittautuivat Suomen ortodoksinen kirkko liki 60 000 jäsenellään ja Jehovan todistajat vajaalla 20 000 kannattajallaan. Ortodokseja on siten yli prosentti ja Jehovan todistajia selvästi alle puoli prosenttia väestöstä.

Vapaakirkolla ja katolisella kirkolla on vielä yli 10 000 jäsentä. Myös helluntailaisia on yli 10 000, mutta se ei tule tilastoissa näkyviin.

Kantasuomalaisia uskontokuntiin kuulumattomia oli 885 000 väestörekisterissä eli 16,6 prosenttia väestöstä. Maahanmuuttajat kohottavat väestörekisteriin kuuluvien osuuden 20,1 prosenttiin. Varsin monet väestörekisteriläisistä ovat syvästi uskonnollisia.

Hengellistä herätystä korostavassa Uusi Tie –lehdessä Timo Pöyhönen pitää mahdottomana, että jotkut puhuvat vielä vanhoilla äänenpainoilla kansankirkosta, vaikka sitä ei ole.

Omalta kannaltani näen lukujen valossa luterilaisen kirkkomme syvästi kansankirkkona, vaikka uskonnollisuus on muuttanut muotoaan. Ei kansankirkko lopu siihen, että kriitikoiden ääni kuuluu kovempana.

Kansankirkollisuus tulee esille, kun arvioidaan kirkon osallistumista jokapäiväiseen elämään. Enemmän kuin neljä viidestä haluaa veisata suvivirttä koulun kevätjuhlassa ja kolme neljäsosaa suhtautuu asiaan jopa erittäin myönteisesti. Neljä prosenttia suhtautui suvivirteen kielteisesti.

Uskonnonopetukseen suhtautui kolme viidesosaa myönteisesti ja yksi viidesosa kielteisesti. Vankilapappeja arvosti myönteisesti neljä viidestä ja neljä prosenttia oli kielteisiä. Saman hyväksynnän saivat myös puolustusvoimien sotilaspapit.

Yli puolet suomalaisista pitää hyvänä, että kirkko hoitaa hautaustoimen kuntien sijasta. Viidennes on toista mieltä. Enemmistö haluaa myös kuulla Yleisradion hartausohjelmia ja pitää tarpeellisena, että kirkko saa osuutensa yhteisöveron tuotosta kirkon yhteiskunnallisten tehtävien suorittamista varten.

Kuinkahan paljon kansankirkollisuuteen vaaditaan, jos tuokaan ei riitä?


AVAINSANAT:

Kommentit (2)

Näytä: 10 20 30 40 50 kommenttia yhdellä sivulla, vanhimmat uusimmat ensin
(Tuntematon)29.4.2013 12:44

Kaikissa muissa maissa missä kirkkoon liitytään vasta 18 vuotiaana on kirkon jäseniä alle 30% väestöstä.
Tämän lisäksi uskovaisten aivopesua harrastetaan kouluissa oppiaineena, joka rikkoo suomen uskonvapauspykäliä.

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)29.4.2013 10:42

Suomalaisten "uskonnollisuus" perustuu siihen että kirkollisveron maksajaksi rekisteröidään tavan mukaan jo vauvana.

Jos kirkkoon pitäisi itse liittyä aikuisena, niin kirkollisveronmaksajien iloiseen joukkoon ei liittyisi promilleakaan kansalaisista. Ehkä pieni osa tosiuskovaisista voisi liittyä kirkkoon, jos näkisi sen ajavan omia aatteitaan.

Kirkko on tietenkin tyytyväinen 4 miljoonaan pakkoliitettyyn jäseneen. Jos liittyminen vaatisi oma-alotteisuutta, kirkko joutuisi tyytymään n. 10000 jäseneen kuten muutkin vapaaehtoiset suomalaiset uskontokunnat.

Ilmoita asiaton kommentti

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Voit aloittaa keskustelun ja jättää kommentin kirjautumatta palveluun. Kirjoittajat vastaavat itse kommenteistaan. Keskustelu on ennakkomoderoidu eli kommentit luetaan ennen julkaisua.

Kommentti

Uutisia

Satakunta
10 kutia
Blogit
 
SK Facebookissa
MAINOS
Ulkomaat

Uutisia

www.autotalli.com www.etuovi.com www.mikko.fi www.mascus.fi www.vuokraovi.com www.monster.fi
Tämän alueen uusin tarjonta:
Satakunnan Kansa  Pohjoisranta 11 E  Vaihde 010 665132  Fax 010 6658330 | Asiakaspalvelu | Käyttäjäehdot | Sopimusehdot