Prizztechin tuleva johtaja haluaisi Satakunnan digitalisaation kärkijoukkoihin: ”Jos ei ole hereillä, voi lähteä bisnes alta”

Satakunnan pitää tuoda positiivisia asioita esille nykyistä paljon enemmän.

Kari Mankonen
Prizztechin tuleva johtaja haluaisi Satakunnan digitalisaation kärkijoukkoihin: ”Jos ei ole hereillä, voi lähteä bisnes alta”

Ari Eklund käy viikoittain suunnistamassa,
kesäkaudella useita kertoja viikossa.
Suunnistaessa työasiat unohtuvat täysin.

Asta MatikainenPori

Kun Ari Eklund aloittaa Prizztech Oy:n toimitusjohtajana toukokuun alussa, on talo hänelle entuudestaan tuttu. Hän veti siellä vuosina 2005–2008 osaamiskeskusohjelmaa oltuaan sitä ennen Nokialla 17 vuotta vuodesta 1988.

Diplomi-insinööri oli joutua työelämän pyörteisiin Nokian palveluksessa liiankin kovalla vauhdilla. Lapset, silloin 10- ja 12-vuotiaat, eivät olleet enää tuntea kotona lähinnä yösydännä poikkeavaa miestä.

– Nokian uran loppuvaiheessa tajusin, että pääsen kyllä Nokialle aina takaisin, mutta lasten nuoruutta en saa koskaan takaisin. Puolen vuoden itsetutkiskelun jälkeen Prizztechin työtarjous tuli eteen, kun tapasin Risto Liljeroosin vuoden 2004 joulun alla. Perheen paluu kotikaupunkiin oli tapahtunut jo 1999, kun Eklundista tuli Nokian Porin yksikön johtaja.

Vuodesta 1999 lähtien koti on ollut Porissa, vaikka työpaikka onkin välillä ollut Salossa, Raumalla ja Kankaanpäässä.

Nyt Eklund väittää viettäneensä vapaaherran päiviä lähes vuoden, mutta se ei kuitenkaan ihan sananmukaisesti pidä paikkaansa. Hän on hoitanut monia luottamustoimia ja sparrannut yrityksiä, sillä viimeisin työpaikka Clothing+ ei enää tarjonnut omistajan vaihduttua haasteita.

Haasteellinen työ on aina löytänyt miehen, joka ei halua katsella peräpeiliin ja murehtia menneitä, vaan katsoo eteenpäin. Niinpä Prizztechin jälkeen oli jo uusi työ odottamassa.

– Hollmingin johtaja soitti 2008 ja tarjosi työpaikkaa liiketoiminnan kehitysjohtajana. Se oli minulle unelmaduuni, sain käyttää koko osaamispotentiaalini satakuntalaisen yrityksen kehittämiseen. Se oli todella mielenkiintoista ja motivoivaa aikaa, Eklund muistelee viittä vuottaan Raumalla.

Mutta sitten tuli taas uusi kiehtova mahdollisuus, eikä mies malttanut olla tarttumatta haasteeseen. Haaste tuli Akseli Rehon, Clothing+ -yrityksen silloisen toimitusjohtajan hahmossa. Yritys oli vahvan kasvun kynnyksellä, ja Eklund arveli, että hänellä voisi olla juuri sellaista osaamista, jota yritystä pyörittävät kaverit tarvitsisivat.

Hän halusi itsekin päästä vielä kokemaan kovan kasvun yrityksessä, jota auttoi vielä mahtava yhteishenki. Työn luonne kuitenkin muuttui, kun amerikkalainen yhtiö osti yrityksen.

– Työ lähti muuttumaan, tavoitteet, yritykseen satsaaminen, kaikki muuttui, ja vielä Amerikassa ollut esimieheni vaihtui.

Niinpä työhönsä paloa tuntenut ja omaa osaamistaan muiden hyväksi jakava osaaja päätti lähteä.

Vuodet niin eteläisessä kuin pohjoisessa Satakunnassa ovat kasvattaneet Eklundin verkostoa ja tuntemusta. Satakunta on tullut vahvasti tutuksi. Kokemus, näkemys ja verkostot olisivat olleet kaupungin elinkeinoelämällekin hyödyksi, ja se sai Eklundin suostumaan Porin kaupunginjohtajan viran hakijaksi vuonna 2004.

Hän oli viidestä finalistista ainoa, joka ei ollut hakenut virkaa, vaan häntä pyydettiin hakemaan sitä.

– Porissa ja Satakunnassa on paljon potentiaalia. Tiettyä kehitystä on tapahtunutkin, mutta vielä on tekemistä. Pääsen nyt uudessa pestissäni keskustelemaan päättäjienkin kanssa. Täällä olisi oltava aktiivisia, aina voidaan tehdä paremmin. Kenen vastuulla uusien yritysten hankinta Poriin on?

Maakunnallinen yhteistyö organisaatioiden kesken on asia, jota Eklund haluaa työssään kehittää. Hän kaipaa yhteisen ja yhdenmukaisen viestin löytämistä, jota sitten voidaan esitellä valtakunnankin päättäjille. Totta kai hankkeiden saamisesta voidaan kisailla, mutta pitäisi muistaa, että yhdessä yrittämällä saa enemmän aikaan kuin yksin.

– Koko Satakunnan kehittäminen on agendallani. Koska itsekin asun täällä, haluan maakunnan kehittyvän. Se tuo monenlaista hyvää. Jos emme itse näe, mitä hyvää meillä on, niin emme saavuta mitään hyvää.

Yritykset hakevat osaamista, ja sitä tarjoavat Satakunnan ammattikorkeakoulu, yliopistokeskus ja Prizztech. Eklund haluaakin maailmalle viestin selkeästi siitä, mitä meillä on. Satakunnan pitää tuoda positiivisia asioita esille nykyistä paljon enemmän.

Negatiivisesta kissanhännänvedosta pitää päästä ja oppia näkemään kaverinkin hyvät puolet. Liiasta Pori-keskeisyydestä on maakunnassa päästävä eroon. Eklund haluaa juovan Porin ja Rauman välillä pienemmäksi.

Sydämen asiana Eklundilla on nykyisen yrityskannan pysyminen mukana digitalisaation tuomassa murroksessa. Murros koskettaa kaikkia ja sitä on pystyttävä hyödyntämään. Digitalisaatio vyöryy kaikille aloille, ja se voi tuoda uhkia mutta myös mahdollisuuksia.

– Jos ei ole hereillä, voi lähteä bisnes alta, Eklund varoittaa.

Hänestä Satakunta voisi profiloitua digitalisaatiomaakuntana, esimerkiksi Pori yhdessä Ulvilan kanssa, jossa jo on huomattavaa automatisaatioteollisuutta. Se hyödyntäisi koko yrityskenttää. Tarvitaan valintoja ja uskallusta.

Prizztechin toimitusjohtajan pesti tuli nyt yllättäen, sillä Eklund ei ollut tehnyt Clothing+:n jätettyään mitään tarkkoja suunnitelmia tulevaisuudesta. Hän oli katsellut start up -yrityksiäkin ja miettinyt, että jos sieltä löytyisi jotain.

Nyt mies kuitenkin ehtii hengähtää hetken ennen kuin aloittaa Prizztechissä. Hän ehtii juosta monta iltarastia ja aloittaa vielä golfkaudenkin, vaikka pelaa yleensä vain muutaman kierroksen kesässä. Golf kun on myös hyvä verkostoitumiskeino. Eklund aloitti golfin jo silloin, kun kenttä oli Urheilukeskuksessa.

Musiikki, lähes laidasta laitaan, on lähellä Eklundin sydäntä. Hän sanoo olevansa vuotuisen Pori Jazzin suurkuluttaja. Harrastus vei hänet seitsemäksi vuodeksi Pori Jazzin hallitukseenkin.

Suunnistus on Eklundin pääharrastus, mutta hän on harrastanut karatea ja kuulunut karaten Suomen maajoukkueeseen. Häntä houkuteltiin myös vakituiseksi valmentajaksi Heinolaan, mutta siinä vaiheessa hän valitsi opiskelun. Suunnistuksesta tuli Eklundille harrastus vasta hänen työskennellessään Nokian Salon yksikössä.

– Koska siihen aikaan firmajoukkueet eivät vielä saaneet osallistua Jukolan viestiin, liityimme työkaverien kanssa Angelniemen Ankkuriin ja saimme näin työporukkana juosta 7. joukkueen nimissä ensimmäisen Jukolan viestimme.

– Olen ollut 14 kertaa mukana Jukolan viestissä, muuten olen harrastelijasuunnistaja. Suunnistaessa joutuu unohtamaan työasiat täysin keskittyessään rastien etsintään. Se tekee hyvää.

Ari Eklund

Syntynyt Porissa vuonna 1962.

Ylioppilas Porin lyseosta 1981.

Insinööri Porin teknillisestä opistosta 1988.

Diplomi-insinööri Tampereen teknillisestä korkeakoulusta 1992.

eMBA Tampereen teknillisestä yliopistosta 2008.

Nokialla eri tehtävissä vuodet 1988–2005.

Prizztechissä 2005–2008.

Hollming -konsernissa 2008–2013.

Clothing+ 2013–2015.

Mukana Porin kaupunginjohtajan vaalissa 2004.

Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista lasta.

Harrastuksina suunnistus, golf ja viinit.

Prizztech Oy on satakuntalaisten kuntien omistama elinkeinoyhtiö, josta Porin kaupungin siivu on 77,1 prosenttia.


Kommentit (5)

  • Touko pouko

    Menestystä hankkeelle. Tässä idea Arille: Porin ja Rauman välille pitäisi saada ehdottomasti moottoritie. Ensin nelikaistainen pikatie Porista Niittumaalle asti, josta vanha tie kääntyy Luvialle päin ja uusi moottoritie jatkaa suoraan etelään kohti Raumaa. Moottoritieosuutta olisi 32km ja 4-kaistaista pikatietä Porin päässä 5km ja Rauman päässä toiset 5km. Matka lyhenisi noin 6km ja 15% – 20% suuremmat keskinopeudet lyhentäisivät matka-aikaa tuntuvasti. Aikanaan moottoritietä voisi jatkaa Rauman itäpuolelta oikaisten kohti Kalantia ja edelleen Nousiaista. Näin pääsisi Porista Ugiin alle tunnissa ja Turkuun reilussa tunnissa.

    Rahoitus allianssimallilla ja mukaan myös rikas Eurajoki. Lahden moottoritien 76km maksoi 235mij euroa parikymmentä vuotta sitten, joten tuo 32km Porista Raumalle voisi syntyä noin 150milj euron panoksella?

  • Teollisuus kunniaan

    Miksi Satakunnan pitäisi olla niin digiä. Miten esim vahvasta teollisuuskaupungista Porista saadaan yht äkkiä digikaupunki? Onko telakan tai puimuritehtaan väki helposti uudelleen koulutettavissa digiosaajiksi? Valmistuuko Samkista tai Yliopistokeskuksesta digiosaajia? Tämä on samaa unelmahöttöä mitä Satakunnan Kauppakamarikin kylvää. Satakunta on vahva perusteollisuus-maakunta ja olkaamme siitä ylpeitä.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös