Sepeli ei sovi Yyterin Keisarinpankille

Meriluonto on muodostanut 1600–1700-luvulla Porin Yyteriin dyynin, jonka korkeinta kohtaa kutsutaan Keisarinpankiksi. Kun Yyterin nykyinen kylpylähotelli valmistui, haluttiin rannalle rakentaa kuntorata hotellin asiakkaiden tarpeisiin.

Kuntoradan toteutus ja reittivalinta meni aivan pieleen, koska rata haluttiin jostakin syystä viedä Keisarinpankin päälle. Porin kaupunki luonnollisesti toteutti hankkeen.

Radan suunnitteluvaiheessa paikalle oli kutsuttu muutama paikallinen kuntoilija, ikään kuin asiantuntijoiksi. Allekirjoittanutkin oli mukana, kun rataprofiilia kaavailtiin maastoon.

Puolustukseksi pitää mainita, että mielestämme rata olisi sopinut paremmin Ruutujärven taakse kankaalle.

Kuntoreitin pohjalle ajettiin noin kahden metrin 20–30 karkeaa sepeliä ja päälle toiset 20–30 senttiä sahanpurua. Koska rannikolla tuulee useasti riuskasti, ei dyynin päälle ajetusta purusta näkynyt puolen vuoden kuluttua merkkiäkään.

Sepeli jäi hiekalle dyynin päälle ja siellä se on vieläkin. Osa sepelistä on uponnut hiekkaan ja osa valunut kulkijoiden mukana rinteeseen, mutta iso osa on edelleen ikävästi näkyvissä.

Karkea sepeli ei sovi Keisarinpankille, eikä yleensäkään hiekkadyynille, eivätkä myöskään sepelireittiä valaisevat ”kuuppavalot”. Joku voisi laskea, paljonko energiaa kuluu aivan hukkaan.

Porin kaupungilla olisi nyt oiva tilaisuus korjata tehty virhe. Pankin maanpuolelle voisi viedä traktorin perävaunun sekä koulutyttöjä ja poikia kesätöihin. Ämpärit käteen ja sepelit sinne minne ne kuuluvatkin.

Kun aloin sydäntäni purkamaan, niin sanonpahan Yyteristä yleisesti muutaman sanan.

Dyynille ei pitäisi mennä kuin jalkaisin tai korkeintaan mönkijällä. Silloinkin pitäisi varoa rantavehnäkasvustoja.

Jos dyynille menee isommalla koneella ja vielä työstää hiekkaa, aloittaa ”pitkähuuli” oman työstöohjelmansa ja siirtää hiekkaa tuhatkertaisesti ihmiseen verrattuna.

Nyt Yyteriin suunnitellaan kunnon kulkuväylää ja rannalle asianmukaisia pesu- ja wc-tiloja. Kauniina kesäpäivinä Yyterissä on lukuisia uimareita ja auringonpalvojia, jotka viihtyvät rannalla useita tunteja.

Kun pissahätä yllättää, väittäisin, että samaan aikaan tulee tarve mennä uimaan. Lähin auki oleva vessa on noin 200 metrin päässä.

Meriravintolan rakennus, sen hoito ja aukioloajat eivät vastaa Yyterin arvoa. Lisäksi koko alueen siisteys vaatisi ryhtiä. Aivan kuin alueella ei kulkisi ollenkaan ”valvovaa silmää”. Samat muovipussit ja muut roskat lojuvat koko kesän rannalla.

Yyterin virkistysaluetta käytetään ympäri vuoden erittäin vilkkaasti. Talvellakin pulkkaväki on sankoin joukoin nauttimassa hienosta luonnosta. Sen vuoksi ainakin viikonloppuisin pitäisi alueella olla auki oleva ja hoidettu vessa sekä mahdollisuus ostaa mehua, kahvia ja jotain pikkusuolapalaa.

Rantadyyneille ei pidä rakentaa kulkuväylän ja pesu- ja wc-tilojen lisäksi mitään muuta. Kautta aikojen dyynien koveloissa on pukeuduttu, silloinkin kun aika oli hieman häveliäämpi.

Kalervo Mattila

Pori