Kuva puhuu, kun sanat eivät riitä

Kuvataideterapia on lempeä polku sellaisten ongelmien äärelle joista on vaikea puhua. Masentuneelle ihmiselle yhdenkin kuvan tekeminen voi olla harppaus eteenpäin.

Hanna Laasanen / SK
Kuva puhuu, kun sanat eivät riitä

Kuvataideterapeutti Titta Valla

Jari LaasanenHarjavalta

Ihmiselämässä voi tulla vastaan kokemuksia jotka traumatisoivat ja ovat niin kipeitä, että sitä on vaikea jakaa sanallisesti, vaikka juuri jakaminen voisi olla keino selvitä kokemuksen yli. Tällaisissa elämän solmukohdissa ihminen voi päätyä kuvataideterapiaan. Kuvataideterapian juuret ulottuvat Euroopassa yli sadan vuoden taakse. Suomessa se on yleistynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana esimerkiksi masennuksen, traumojen, kriisien ja somaattisten sairauksien hoidossa.

– Kuva antaa lempeän tavan käsitellä kipeimpiäkin asioita. Kuvan äärellä saa tilaa ja sen ääreen voi pysähtyä kokonaisvaltaisesti, kun myös taidemateriaalien herättämät kehon aistimukset ja non-verbaali ilmaisu ovat käytössä, kuvataideterapeutti Titta Valla kertoo.

Harjavallan sairaalassa ja Sastamalan psykiatrian poliklinikalla työskentelevä Titta Valla käy läpi ihmisten kanssa todella vaikeita ja kipeitäkin asioita. Tärkeintä on, että ihmisen hätä tulee kunnioittavasti ja rauhassa vastaanotetuksi. Titta Valla toimii sekä yksilöiden, että ryhmien kanssa. Yksilöterapia kestää aina tunnin kerrallaan. Terapiajaksojen pituudet vaihtelevat terapiassa käyvän tilanteesta riippuen. Terapiaan tulevalla ei tarvitse olla kuvataiteellista osaamista tai lahjakkuutta, pelkkä motivaatio riittää.

– Prosessi voi olla ihan lyhytkin, mutta aika usein terapiassa käydään kahdesta kolmeen vuotta, Titta Valla kertoo.

Terapiaan saapuessaan ihminen saa itse valita materiaalin ja millaista teosta hän alkaa tehdä. Titta Valla ei yleensä anna terapoitavalle valmiita aiheita. Tärkeää on, että kuvaan tulee juuri sitä, mitä ihmisestä itsestään kyseisellä hetkellä on tarpeen tulla ulos.

– Osa ihmisistä haluaa puhua samalla, kun tekevät kuvaa ja toiset tahtovat tehdä hiljaisuudessa. Minun lähtökohtani on, että virittäydyn kuuntelemaan todella tarkasti sitä, mitä henkilö tarvitsee.

Kuvan valmistuttua siitä keskustellaan ja se laitetaan seinälle, jotta kuvan tekijä saa teokseensa etäisyyttä.

– Kuvan katsominen etäältä auttaa ottamaan etäisyyttä teokseen piirtyneisiin tunteisiin ja kokemuksiin.

Tämän jälkeen henkilö saa itse halutessaan kertoa kuvasta ja terapeutti esittää hänelle avoimia kysymyksiä tai tekee havaintoja, jotka auttavat ihmistä löytämään kuvastaan tärkeitä asioita.

Kuvat säilytetään lukollisessa tilassa ja ne voidaan tarvittaessa nostaa esiin. Näin näkyviin saadaan koko hoitoprosessi. Toipumisessa on tärkeää, että ihminen huomaa menneensä eteenpäin. Terapiaprosessin päätyttyä ihminen saa tekemänsä työt itselleen.

– Kuva ei ole kartta, jonka avulla ihmistä voi lukea tarkasti. Sitä ei selitetä ylhäältä päin eikä puhuta puhki. Ihminen saa oivaltaa itse. Tämä on rinnalla kulkemista, prosessin kannattelijana ja säiliönä olemista, Titta Valla kertoo.

Terapeuttina hän on nähnyt ihmisen toipuvan vuosien sairaslomalta työelämään. Työkykyisyys ei silti ole keskeisin tavoite. Joskus ensisijainen tavoite voi olla, että ihminen pysyy hengissä ja sen jälkeen katsotaan seuraava tavoite.

– Tärkeintä on, että ihminen tulee kuulluksi ja tietää, että hän on matkalla omaksi itsekseen, Titta Valla kiteyttää.

Kuvataideterapia

Kuvataideterapian keskeinen elementti on syntynyt teos eli kuva.

Kuvan tekijän, terapeutin ja kuvan välinen kolmio muodostaa terapian ytimen.

Lääkäri ohjaa ihmisen kuvataideterapiaan, mikäli henkilöllä on motivaatiota kuvalliseen ilmaisuun.

Terapiassa käyvä ihminen ulkoistaa kuvaan traumaattisia ja kipeitä asioita jolloin vaikean asian käsittely helpottuu.

Kuvataideterapiaan ei vaadita kuvataiteellista osaamista tai lahjakkuutta.

Kuvataideterapia on usein hyvä keino käsitellä asioita, joista on vaikea puhua.

Terapiamuoto on laaja-alainen. Taideterapialla hoidetaan mm. traumoja, kriisejä, depressiota, syömishäiriöitä, lasten ja nuorten käytöshäiriöitä, dementiaa ja riippuvuuksia.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös