Teekkaripomo naisista ja tekniikasta: ”Tyttöihin on sisäänrakennettu epäonnistumisen pelko”

Teknillisiä aloja markkinoidaan aivan väärin, sanoo valtakunnan ykkösteekkari, TTY:n diplomi-insinööriopiskelija Maria Kultanen.

SILJA VIITALA
Teekkaripomo naisista ja tekniikasta: ”Tyttöihin on sisäänrakennettu epäonnistumisen pelko”

Suuresta f-kirosanasta puhuminen pelottaa varmasti monia. Ylilautaan tulee varmaan uusi keskusteluketju, mutta niin käy aina, kun puhuu tällaisista asioista, sanoo Maria Kultanen.

Annu Laine

Slush-teknologiatapahtuman iltabileissä naistenvessa on tupaten täynnä.

Naistenhuoneessa on myös Maria Kultanen, 23, TTY:n diplomi-insinööriopiskelija, joka monien muiden tapaan ei ole tullut sinne puuteroimaan nenäänsä, vaan saadakseen olla rauhassa.

– Iltajuhlissa korostui, kuinka paljon naisia oli jossain vaiheessa vessassa vain pakenemassa. Sielläkin, fiksujen ihmisten joukossa, joidenkin miesten suhtautuminen naisiin oli vähättelevää, vaikka naiset olivat selkeästi edustamassa jotakin yritystä, Kultanen kertoo.

Kultanen oli Slushissa edustamassa terveysteknologiayritys Nightingale Healthia. Yritys on muun muassa kehittänyt verianalyysimenetelmän, jolla tavallisesta verinäytteestä voidaan ennakoida riskejä kroonisiin sairauksiin kuten diabetekseen tai sydän- ja verisuonisairauksiin.

Yrityksen toimintaa enemmän miehiä kiinnosti Kultasen puhelinnumero.

Hän sai kuulla yrityksen ständillä muun muassa, että nuoret, kauniit naiset eivät missään nimessä voi olla ammatiltaan muuta kuin parturikampaajia. Toinen miesosallistuja puolusti aiemman lausuntoa toteamalla, että ”hän varmaan tahtoi kehua sinun hiuksiasi”.

– Viime Slushissa ei enää ollut niin paljon pelkästään kasvuyrityksiä. Huonosti käyttäytyvät miehet olivat yleensä heitä, jotka olivat tulleet tapahtumaan vain osoittaakseen, että heillä on rahaa – niin paljon, että ”yrityksesi kiinnostaa minua, jos se kiinnostaa minua”.

”Ylilautaan tulee varmaan uusi keskusteluketju”

Naisia oli ahdisteltu Slushissa henkisesti ja fyysisesti. Muun muassa Ylen Hullu juttu -ohjelmasta tunnettu toimittaja Ina Mikkola avautui kokemastaan Facebookissa, ja moni yhtyi mukaan. Niin myös Kultanen.

Kultanen sai lukea keskustelupalstoilta jo joulukuussa ilkeitä kommentteja hänen suorasukaisesta Facebook-päivityksestään. Saman hän epäilee tapahtuvan nytkin, kun tämä juttu leimaa hänet feministiksi.

– Olen feministi sillä tavalla, miten minä määrittelen feminismin. Pidän sukupuolten välistä tasa-arvoa tärkeänä asiana, ja sitä, että kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet lähtökohdasta riippumatta. Ylilautaan tulee varmaan uusi keskusteluketju, mutta niin käy aina, kun puhuu tällaisista asioista, oli tekniikan alalla tai ei.

SILJA VIITALA
Teekkarit tunnetaan hassuttelusta: Tämä

Teekkarit tunnetaan hassuttelusta: Tämä "punaisten lyhtyjen katu" löytyy TTY:ltä, ja se on erään opiskelijaporukan askartelema jäynä. Maria Kultanen huomauttaa, että vaikka teekkarit osaavat pitää hauskaa, usein unohtuu se, minkälaisiksi ammattilaisiksi opiskelijat TTY:llä kasvavat.

Ahdistelutapausten paljastumisen jälkeen Slushin toimitusjohtaja, 24-vuotias Marianne Vikkula, ilmoitti ykskantaan Slushin Facebook-sivuilla ja mediassa, että ”Slushilla on nollatoleranssi kusipäille”. Jatkossa Slushiin lanseerataan tasa-arvoa painottava ohjesääntö, jota rikkovat poistetaan tapahtumasta.

Naisten ei ole helppo puuttua oikeuksiensa toteutumiseen tekniikan alalla, mutta Slush ja Vikkula toimivat hienosti, Kultanen sanoo.

– Tasa-arvoasioista tai tästä suuresta f-kirosanasta puhuminen pelottaa varmasti monia. Me kuitenkin tarvitsisimme enemmän feminismin puolestapuhujia, jotka toisivat tasa-arvokysymykset esille siten, että ymmärrettäisiin, ettei tasa-arvo ole mikään vaarallinen juttu. Siitä voi keskustella, ja vieläpä ihan rauhallisesti.

– Onneksi yliopistosta valmistuu vahvoja naisia, jotka ovat tottuneet työskentelemään jo opintojen aikana jopa pelkästään miesten kanssa. Täältä tulee sellaisia ihmisiä, jotka eivät ehkä pidä niin paljon julkisesti meteliä tasa-arvoasioista, mutta työpaikalla he löytävät oman paikkansa ja osaavat vaatia tasa-arvoista kohtelua.

Tytöt eivät usko itseensä

Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen tekniikan alalla on tärkeää siksikin, että teknillisiin yliopistoihin saataisiin lisää naisopiskelijoita. Kultanen uskoo, että luonnontieteiden markkinoinnissa mennään metsään monella tapaa ihan alakouluikäisistä alkaen.

Kultanen oli vetämässä Tempaus2016-projektiin liittyen oppituntia lentokoneiden tekniikasta alakoulussa. Tunnin lopuksi oppilaat saivat valita paperista taiteltavaksi lennokkimallin kolmesta eri vaihtoehdosta.

Pojista kaikki taittelivat vaikeimpia lennokkeja, tytöt tyytyivät taittelemaan pääasiassa helpointa mallia.

Pojat eivät aina edes lukeneet ohjeita, vaan kokeilivat työn eri vaiheissa, lentääkö se. Se juuri on lähtökohta tekniselle ajattelulle, että yritetään ratkaista ongelma kokeilemalla, Kultanen huomauttaa.

SILJA VIITALA
Tuli sellainen olo, kuin tytöt olisi opetettu ajattelemaan, että tytöillä on tyttöjen aivot ja pojilla poikien aivot. Jo 5.-luokkalaisiin oli sisäänrakennettu ajatus, että kannattaako yrittää, jos epäonnistun, Maria Kultanen kuvailee kokemustaan tekniikan opettamisesta alakoululaisille.

Tuli sellainen olo, kuin tytöt olisi opetettu ajattelemaan, että tytöillä on tyttöjen aivot ja pojilla poikien aivot. Jo 5.-luokkalaisiin oli sisäänrakennettu ajatus, että kannattaako yrittää, jos epäonnistun, Maria Kultanen kuvailee kokemustaan tekniikan opettamisesta alakoululaisille.

Tytöt taittelivat helpoimman mallin tarkasti ohjeiden mukaan eivätkä silti meinanneet uskoa, että se on tehty oikein. Kyse ei ollut taitojen vaan itsevarmuuden puutteesta, Kultanen sanoo.

– Tuli sellainen olo, kuin tytöt olisi opetettu ajattelemaan, että tytöillä on tyttöjen aivot ja pojilla poikien aivot. Jo 5.-luokkalaisiin oli sisäänrakennettu ajatus, että kannattaako yrittää, jos epäonnistun, Kultanen kuvailee.

– Juuri sen takia teknilliset alat koetaan pelottavina. Niihin liittyy olennaisesti sellainen työnteko ja ongelmanratkaisu, missä ei tiedetä asioita valmiiksi.

Diplomi-insinöörin urapolku on epäselvä

Yliopistoihin hakevien lukiolaisten taas on puolestaan vaikea nähdä, mitä hän tekisi työkseen valmistuttuaan teknillisestä yliopistosta. Sen takia hakeminen teknilliselle alalle voi pelottaa.

– Luonnontieteitä osaavan on helppo hakea lääkäriksi. Hän tietää, mitä lääkäri tekee, ja osaa sijoittaa itsensä työpaikalle. Diplomi-insinööreistä kerrotaan lukiolaisille, että mieti, sinusta voi tulla laatupäällikkö! Voisiko kuulostaa yhtään tylsemmältä? Kultanen ihmettelee.

– Moni ei käsitä, että diplomi-insinöörinä saa avaimia ratkaista globaalisti merkittäviä ongelmia, kuten ilmastonmuutosta, terveydenhuoltoa, energiantuotantoa, ihmisten viihtyvyyttä ja miten eri yhteiskuntaluokista tulevat ihmiset kommunikoivat ja kohtaavat toisiaan. Lukiolaisille pitäisi markkinoida enemmän sitä, mihin siinä pääsee vaikuttamaan.

Maria Kultanen

5. vuosikurssin biotekniikan diplomi-insinööriopiskelija Tampereen teknillisessä yliopistossa TTY:ssä.

TTY:n ylioppilaskunnan entinen puheenjohtaja.

Tuleva Teekkarivaliokunnan eli TEKin puheenjohtaja, jota tituleerataan ”valtakunnan ykkösteekkariksi”.

Työskentelee terveysteknologiayritys Nightingale Healthissa.

Nokia houkuttelee tyttöjä insinööreiksi

Annu Laine Aamulehti Nokia yhdessä Greenlight4Girls-järjestön kanssa järjestää insinöörialaa tytöille esittelevän tapahtuman maanantaina Tampereella. Tapahtuma on suunnattu 11–15-vuotiaille tytöille, ja sinne on ilmoittautunut yli sata tyttöä alueen kouluista.

Tarkoituksena on houkutella myös tyttöjä varsin miesvaltaiselle teknologia-alalle. Vinoutunut sukupuolijakauma näkyy yhä myös Nokialla, yrityksestä kerrotaan.

Nokian mukaan tapahtuman tavoitteena on saada yhä useampi tyttö opiskelemaan jatko-opinnoissaan pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa, jotta suuntautuminen luonnontieteiden ja tai insinööritieteiden pariin olisi mahdollista.

Päivän ohjelmaan kuuluu työpajoja muun muassa koodaamisen, virtuaalitodellisuuden sekä sähkö- ja valotekniikan saralla. Osallistujat saavat myös kuulla Nokian asiantuntijoilta heidän omista työtehtävistään ja uratarinoistaan.

Tapahtuma järjestetään Tampereella Nokian toimipisteessä Hatanpään valtatiellä. Vastaava tilaisuus järjestetään Tampereen lisäksi Espoossa ja Oulussa.


Kommentit (2)

  • Nimetön

    Kaikki ihmiset pelkäävät epäonnistumista. Naisille se on useimmissa asioissa sallittua toisin kuin miehille. Miehet vain ajattelevat vähemmän, mitä mieltä muut ovat.

  • Nimetön

    Niin totta! Valitettavaa on, että vielä tänäkään päivänä naisilla ja miehillä ei tosiasiassa ole yhtäläisiä mahdollisuuksia esimerksi edetä insinööriurallaan. Insinöörinainen on aina hieman epäilyttävä ja hänen osaamistaan epäillään vaikka olisi mieskolleegoitaan huomattavasti kokeneempi ja pätevämpi. Yleensä ei edes arvata ensitapaamisessa että naishenkilö voisi olla päällikkö tai johtaja, vaan häntä pidetään automaattisesti assistenttina tai vastaavana. Sitten ihmetellään ja ollaan vähän nolona kun ”titteli” paljastuu. Naisinsinöörin pitää tehdä töitä uskottavuuden saavuttamiseksi huomattavasti enemmän kuin miesinsinöörin.
    Maailman muuttaminen vaatii vahvaa otetta paitsi naisilta, myös miehiltä. Se että näistä asioista ei tarvitsisi puhua kertoisi tasa-arvon toteutumisesta eniten. Siihen asti puhutaan ja herätellään kaikkia (myös ja eritoten naisia) haastamaan omia ajattelumallejaan.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös