Porilaisjuristi tekee työtä naisten oikeuksien puolesta – ”En voi hyväksyä sitä, miten perheväkivallan uhreja kohdellaan”

Porilainen juristi omistautuu tapaukselle, jossa perheen äidin pahoinpitelystä tuomitulle isälle määrättiin heidän yhteisen lapsensa yksinhuolto. Susan Hindströmin ihmisoikeusvalituksen ansiosta YK:n komitea puuttui asiaan. Valtiovalta ei vain ole reagoinut toistaiseksi mitenkään.

Miikka Kiminki/SK
Porilaisjuristi tekee työtä naisten oikeuksien puolesta – ”En voi hyväksyä sitä, miten perheväkivallan uhreja kohdellaan”

Susan Hindströmin motivaatiota lisäävät omakohtaiset kokemukset siitä, miten väkivallan merkitystä vähätellään.– Siksi haluan saada aikaan muutosta, hän sanoo.

Harri AaltoPori

– Suomi on loukannut useita naisiin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen velvoitteita, sanoo porilainen lakinainen, oikeustieteen maisteri Susan Hindström.

Hänen käsialaansa on ensimmäinen Suomesta koskaan YK:n Cedaw-komitealle (Committee on the Elimination of Discrimination Against Women) tehty valitus lapsen ja väkivallan uhriksi joutuneen äidin suojasta.

– Kysymys on Suomen ihmisoikeusvelvoitteista, Susan Hindström korostaa.

Valituksen aiheena on tuomioistuimen lainvoimainen päätös myöntää pienen lapsen yksinhuoltajuus väkivaltarikoksesta tuomitulle isälle ja sulkea väkivallan uhriksi joutunut lapsen äiti kokonaan huollon ulkopuolelle.

Myöhemmin myös lounaissuomalaisen pariskunnan yhteisen lapsen epäillään isänsä luona joutuneen kärsimään tämän väkivaltaisesta käyttäytymisestä.

Cedaw-komitea pyysi valituksen johdosta jo viime toukokuussa Suomen valtiota ryhtymään kiireellisiin toimiin lapsen suojelemiseksi. Komitea vaati, että Suomen valtio tekee kiireellisesti kattavat tutkimukset lapseen kohdistuneiden pahoinpitelyepäilyjen selvittämiseksi.

Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Poliisi kyllä kuulusteli epäiltyä, mutta päätti sittemmin tutkinnan lasta tai todistajia kuulematta. Hindströmin mukaan esimerkiksi lääkäri ei tutkinut lapsen mahdollisia vammoja.

Nyt poliisi on ottanut uuden, viime joulukuussa ilmenneen väkivaltaepäilyn vuoksi tapauksen uudelleen tutkittavaksi.

– Lapsen koskemattomuutta ei kuitenkaan ole vieläkään turvattu. YK:n komitea joutui vielä tammikuussa huomauttamaan Suomen valtiota aiemmin antamastaan vaatimuksesta, Hindström kertoo.

Hän painottaa, että YK:n komitea vaatii kiireellisiä väliaikaistoimia vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa.

– Siksi on erityisen huolestuttavaa, ettei ihmisoikeuksien mallimaaksi profiloituva Suomi turvaa lapsen tilannetta, kun valitusmenettely on vireillä.

Lakinainen kääntyi YK:n komitean puoleen, koska hänen mukaansa lounaissuomalaisen äidin kohtelu ei ole ollut oikeudenmukaista eivätkä viranomaiset ole suojanneet äitiä tai lasta väkivallalta tai sen seurauksilta.

Kaikki alkoi huoltajuusriidasta, josta ei puutu ikäviä piirteitä.

Kun vuonna 1958 syntynyt yrittäjämies ja hänen huomattavasti nuorempi, vuonna 1972 syntynyt kumppaninsa erosivat, Varsinais-Suomen käräjäoikeus määräsi syksyllä 2013 silloin kaksivuotiaan lapsen yksinhuoltajuuden isälle. Käräjäoikeus katsoi isän antaneen turvallisen ja tasapainoisen kuvan vanhempana.

– Isän yksinhuolto on lisäriitaisuuksien välttämiseksi lapsen edun mukaista, oikeus päätteli.

Seuraavana vuonna käräjäoikeus tuomitsi yrittäjän sakkoihin entisen kumppaninsa pahoinpitelystä. Mies iski naiselta silmän mustaksi aivan joulun alla 2011. Kaksi myöhempää pahoinpitelysyytettä oikeus hylkäsi.

Valitus lapsen huoltajuudesta oli jo tuolloin vireillä. Se ei kuitenkaan vaikuttanut tulevaan ratkaisuun, kun Turun hovioikeus puoli vuotta myöhemmin vahvisti isälle lapsen yksinhuoltajuuden.

Korkein oikeus (KKO) ei myöntänyt lapsen äidille valituslupaa.

Susan Hindström sanoo, että Suomessa tuomioistuinlaitos ja sosiaaliviranomaiset eivät ymmärrä perheväkivaltaa ilmiönä eivätkä myöskään siihen liittyvää valta-asetelmaa tekijän ja uhrin välillä.

– Viranomaisilla on stereotyyppien näkemys perheväkivallasta. Viranomaiset syyllistävät uhria väkivallan seurauksista, kuten uhrin tekijää kohtaan tuntemasta pelosta, Hindström väittää.

Valituksessaan YK:n komitealle Hindström kirjoittaa myös, että Suomessa perheväkivaltaa vähätellään. Sitä pidetään ”yksityisasiana”, ja huoltoriitojen yhteydessä esiin tulevaa perheväkivaltaa ”vanhempien välisenä erimielisyytenä”.

Hindström viittaa Teija Hautasen vuonna 2010 tekemään väitöskirjaan Väkivalta ja huoltoriidat, jonka tutkimusaineisto käsitti yli 150 huoltoriitaa, joihin liittyy perheväkivalta.

– Väkivalta ei väitöskirjan mukaan saa huoltoriidoissa sitä merkitystä, jonka se ansaitsisi, kun puhutaan uhrin ja lapsen suojasta. Lapsen yksinhuolto ja asuminen voidaan antaa myös väkivaltarikoksesta tuomitulle vanhemmalle.

Pro bono tai täydellisemmin pro bono publico. Tätä ilmaisua lakimiespiireissä käytetään, kun juristi ei laskuta päämiestään tekemästään työstä. Juristeillakin voi olla sosiaalinen omatunto.

Susan Hindström työskentelee perheväkivallan uhriksi joutuneen naisen puolesta pro bono. 38-vuotias kolmen lapsen äiti on parhaillaan hoitovapaalla.

– Ihmisoikeustyöni syynä on se, etten voi hyväksyä sitä, miten Suomessa kohdellaan perheväkivallan uhreja. Lakimiehenä oma tapani pyrkiä vaikuttamaan asioihin on tämä, hän sanoo.

Hindströmin mukaan viranomaisten tiedot ihmisoikeussopimuksista ja ymmärrys niiden ihmisille takaamista oikeuksista ovat surkeita.

– Myös viranomaisten asenne on ylimielinen, jos näistä asioista muistuttaa, hän huomauttaa

Aihe on raskas ja erittäin vaativa, mutta Susan Hindströmin motivaatiota lisäävät omakohtaiset kokemukset siitä, miten väkivallan merkitystä vähätellään.

– Minua itseäni on syyllistetty väkivallan esiin tuomisesta viranomaismenettelyssä sekä kehotettu ja jopa painostettu ottamasta aihepiiriä enää esiin. Siksi haluan saada muutosta aikaan.

Kaksi tapaustaperheväkivallasta

YK:n Cedaw -komitealle on tehty Suomesta kaksi ensimmäistä valitusta naisten kokemasta perheväkivallasta.

Ensimmäinen valitus on ohessa kerrottu lapsen huoltoon liittyvä riita. Lapsen yksinhuolto määrättiin isälle, joka oli tuomittu lapsen äidin pahoinpitelystä.

Komitea antoi tapauksesta toukokuussa 2016 kiireellisen väliaikaismääräyksen lapsen suojaksi, mutta joutui tammikuussa 2017 huomauttamaan Suomen valtiota asiasta, kun mitään ei ollut tapahtunut.

Toinen valitus viime joulukuulta liittyy Vantaalla 2011 sattuneeseen perhesurmaan. Perheen äiti pelkäsi perheen isää ja hakeutui lapsineen turvakotiin.

Perhetragedia tapahtui huostaan otettujen lasten ollessa kotilomalla, kun sijaishuoltolaitoksen ihmiset odottivat ulkona lapsia.

Isä lukitsi oven ja surmasi sisätiloissa vaimonsa ja kaksi tytärtään. Kaikki perheenjäsenet olivat vammaisia.


Kommentit (11)

  • itsekin uhrina

    Hindström ajatuksineen on yhdenmukainen sosiaalitoimen ja lastensuojelun kanssa, eli mies on kaikkeen syyllinen. Viraomaisten joukkovoimalla isät ajetaan nurkkaan viemällä yhteishuoltajuus ja jopa tapaamisoikeus, kiusataan niin paljon ja kauan ettämpsyyke pettää. Kuka siis oikeasti pitäisi tuomita? Mikään ei muutu sossut ja juristit pelaavat yhteen nyt ja aina!

  • Viranomainen vai rikollinen?

    Vainoaminen tuli rikoslakiin 2014 alusta, joten jokohan olisi aika alkaa selvittää mitä porin naisverkosto puuhailee?

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös