Kaupallinen yhteistyö

Suomen yleissitovuus uudistettava – ristiriidassa perusoikeuksien kanssa

Suomen yleissitovuus uudistettava – ristiriidassa perusoikeuksien kanssa

Janne Makkula

Suomen yleissitovuusjärjestelmä on ristiriidassa perusoikeuksien kanssa. Se rajoittaa perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastaisesti elinkeino- ja sopimusvapautta sekä loukkaa yhdistymisvapautta ja yrittäjien yhdenvertaisuutta. Näin toteaa Suomen Yrittäjät tänään julkaisemassaan Suomen yleissitovuusjärjestelmä ja perusoikeudet -raportissa.

Euroopan unionin perusoikeuskirja, Suomen perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus turvaavat yhdistymisvapauden ja yhdenvertaisuuden perusoikeuksina. Elinkeinovapaus turvataan sekä unionin perusoikeuskirjassa että Suomen perustuslaissa. Lisäksi vapaan kilpailun periaate on EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen keskeinen elementti. Sopimusvapaus saa suojaa perusoikeussäännösten ja niiden tulkintakäytäntöjen kautta.

Suomalaisessa yleissitovuusjärjestelmässä on kysymys siitä, että työnantaja- ja työntekijäliitot sopivat keskenään ehdoista, joita työnantajaliittoihin kuulumattomat järjestäytymättömät yritykset ovat velvollisia noudattamaan. Sopimuksilla asetetaan siis velvollisuuksia kolmansille osapuolille.

– Suomessa ei riitä, että työnantaja noudattaa työlainsäädäntöä. Sen on noudatettava muiden neuvottelemaa työehtosopimusta, johon se ei ole vapaaehtoisesti sitoutunut ja jonka sisältöön se ei ole voinut vaikuttaa, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Järjestäytymättömillä yrityksillä tiukemmat velvoitteet

Lisäksi yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville järjestäytymättömille yrityksille on asetettu lainsäädännössä olennaisesti tiukemmat säännöt kuin työnantajaliittoihin kuuluville yrityksille. Nämä järjestäytymättömät työnantajayritykset joutuvat täyttämään työehtosopimuksen velvoitteet, mutta ne eivät voi hyödyntää sen mahdollistamia joustoja.

– Työmarkkinajärjestöt sopivat keskenään velvoitteita järjestäytymättömille yrityksille ja samalla itselleen joustoja, joiden hyödyntämisen lainsäätäjä estää pieniltä järjestäytymättömiltä yrityksiltä. Näin yrityksen taustalla vaikuttavan yrittäjän yhdenvertaisuutta loukataan siksi, että hän on käyttänyt Suomen perustuslain mukaista perusoikeuttaan olla kuulumatta yhdistykseen, Makkula jatkaa.

Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan perusoikeuksien toteutumisen. Tämä edellyttää valtiolta aktiivisia toimenpiteitä.

–Perusoikeuksien näkökulmasta Suomen nykyisessä työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmässä on lukuisia ongelmia, jotka on korjattava.

Suomen ainutlaatuinen yleissitovuusjärjestelmä uudistettava

Suomen Yrittäjien mukaan Suomen yleissitovuusjärjestelmä on uudistettava niin, että sen piiriin kuuluu vain palkan vähimmäisehdot.

– Minimipalkat on parempi määritellä alakohtaisesti työehtosopimuksin kuin lainsäädännöllä, koska on perusteltua, että eri aloilla on erilaiset minimipalkat, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Muilta osin palkkauksessa noudatetaan sopimusvapauden periaatetta ja markkinaehtoisuutta sekä työajoissa ja muissa työehdoissa työlainsäädäntöä, Pentikäinen toteaa.

– Työntekijän suojana on ilman nykyistä yleissitovuuttakin eduskunnan säätämä työlainsäädäntö, Pentikäinen.

Lisätietoja:

Suomen yleissitovuusjärjestelmä ja perusoikeudet -raportti

toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi

työmarkkinajohtaja Janne Makkula, Suomen Yrittäjät, p. 040 581 2472, janne.makkula@yrittajat.fi

lainopillinen asiamies Atte Rytkönen, Suomen Yrittäjät, p. 040 359 1986, atte.rytkonen@yrittajat.fi


Kaupallinen yhteistyö

Kommentit (40)

  • Nimetön

    ”Suuri osa julkisesta sektorista valuu kohta yksityisten kautta veroparatiisiin. Kiittäminen tästä kuuluu ammattiyhdistysliikkeelle ja jääräpäisesti saavutetuista eduista kiinni pitämisestä.”

    Yksityisellä on paremmat palkat ainakin terveydenhoidossa ja samoin kokonaiskustannukset ovat julkista sektoria korkeammat, eli SoTe tulee kasvattamaan terveydenhoidon kustannuksia jos ihmiset lähtevät yksityisille.

    ”Julkisella 38 lomapäivää ja lauantaita ei lasketa. Yksityisellä 30 lomapäivää”

    Yksityisellä on omin päin kävelevät, terveet potilaat. Julkisella taas kaikki ne jotka eivät kykene itse liikkumaan, pukemaan, syömään, peseytymään. Jos julkisella pitää alhaisemmalla palkalla, ilman pyhäkorvauksia ja pidempiä lomia tehdä kaikki raskaat työt, niin eihän sinne jää kukaan.

  • Nimetön

    aina yrittäjä voi jäärä työttömäksi ruhtinaallisella korvauksella, josta ovat niin kateellisia, vaikka ei sillä kesämökkejä eikä bemareita osteta,

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Kirjoita kommenttisi tähän. Voit ottaa kantaa, mutta muista hyvät tavat. Kirjoittajat vastaavat itse kommenteistaan. Keskustelu on esimoderoitu, eli kommentit luetaan ennen julkaisua.

Lue myös