RKTL: Susien määrä kasvanut ? Satakunnassa ainakin kymmenen sutta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) arvioi Suomen susikannan kooksi 140?155 sutta. Vuosi sitten susia oli 120?135. Eniten susien määrä on lisääntynyt Länsi-Suomessa. Vuonna 2013 alueella arvioitiin olevan 40?45 sutta, nyt susia on 65?70. Satakunnassa susia on 10?12. Köyliön?Huittisten alueella liikkuu susilauma, jossa on 7?8 sutta. Lisäksi Honkajoen ja Isojoen alueella on todennäköisesti liikkunut susipari. Pääosin Varsinais-Suomen puolella Laitilassa ja Mynämäellä elävä kolmen suden lauma liikkuu ajoittain Satakunnan puolella. Pohjoisessa Varsinais-Suomessa Yläneen, Laitilan ja Pöytyän seuduilla elää kaksi eri laumaa, joissa on RKTL:n arvion mukaan 10?13 yksilöä. Laumojen määrä kasvoi viime vuoden 10 laumasta 16 laumaan. Susiparien määrä puolestaan laski 19:stä 14 pariin. Susikannan painopiste on kuitenkin edelleen itäisen Suomen kannanhoitoalueella, jossa susien määräksi arvioidaan 70?75 yksilöä. Määrä on hieman alentunut, sillä vuosi sitten alueella oli 77?78 sutta. Poronhoitoalueella susia on 5?10 yksilöä. Vuosi sitten niitä oli 4?5. Arvion perustana ovat tunnetut laumat ja kahdestaan liikkuvat sudet, jotka ovat todennäköisiä pareja. Laumojen määrä kasvoi viime vuoden 10 laumasta 16 laumaan. Susiparien määrä puolestaan laski 19:stä 14 pariin. Yksinään liikkuvien susien osuus on noin 15 prosenttia talvisesta susikannasta. Tämä on lyhentänyt jälkihavaintojen tekemiseen käytettävää aikaa, minkä takia arvioon liittyy viime vuotta enemmän epävarmuutta. Huomattava osa itärajalla havaituista laumoista ja pareista liikkuu sekä Suomen että Venäjän puolella. Näistä yksilöistä Suomen keskimääräiseen susikanta-arvioon laskettiin mukaan puolet. Laajaa havaintoaineistoa tukee GPS-laitteilla merkittyjen susien antama paikkatieto reviirien rajoista. Suuressa osassa eteläistä ja keskistä Suomea lumipeite muodostui vasta vuodenvaihteen jälkeen. Tämä on lyhentänyt jälkihavaintojen tekemiseen käytettävää aikaa, minkä takia arvioon liittyy viime vuotta enemmän epävarmuutta. RKTL teki arvion yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa. Havaintotiedot arviota varten saatiin petoyhdyshenkilöverkostolta, Metsähallitukselta, poroisänniltä, Suomen riistakeskukselta sekä rajavartijoilta. Laajaa havaintoaineistoa tukee GPS-laitteilla merkittyjen susien antama paikkatieto reviirien rajoista. Lisäksi RKTL teki omaa maastotyötä Suomen susikannan ydinalueella Kainuussa, Ylä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.


← Arkistoon

Lue myös