(R)evoluutiota Satakuntaan:Jos kerran Lahdessakin...
Oulun ja Lahden seudut ovat tekemässä isoja harppauksia pärjätäkseen alueiden välisessä kilpailussa. Monikuntaliitosten toteutuessa Oulusta ja Lahdesta tullee 180 000-190 000 asukkaan keskuksia. Keskukset nousevat heittämällä Turun ohi maamme viidenneksi ja kuudenneksi suurimmiksi kaupungeiksi. Kuntaliitosten räätäleinä ovat toimineet mm. sellaiset herrat kuin FT Arto Koski (Oulu) sekä Osmo Soininvaara ja Markku Lehto (Lahti).
Suuruuden ekonomia ei ole itseisarvo, mutta takuuvarmasti se tuo näille seuduille roppakaupalla myönteistä värinää, pörinää ja tulevaisuususkoa.
Otetaan nyt esimerkiksi vaikka tämä Lahti.
Lahden kehityspiirteet muistuttavat pitkässä juoksussa Porin kehitystä: radikaali ja ilkeä pitkä rakennemuutos, teollisuusvaltaisuus, yliopiston puuttuminen ja korvautuminen yliopistokeskuksella, selviytyminen kuivin jaloin negatiivisesta väestönkehityksestä ja massatyöttömyydestä, kroonisten muuttotappioiden selättäminen, seudun sisäinen tuhoava kilpailu jne.
Klassinen ongelma ja perinteisistä perinteisin kiistanaihe eli mikä on tulevan kunnan nimi taklattiin jo alussa yksinkertaisen nerokkaalla tavalla. Uuden kunnan synnytystuskissa ei käytetty missään vaiheessa nykyisen Lahden nimeä, vaan valittiin lähtökohdaksi niinkin mielikuvituksellinen nimi kuin Uusi Kunta.
Uuden kunnan nettisivut ovat tutustumisen arvoiset ja löytyvät tästä.
Mikäli Päijät-Hämeen yhdeksän kuntaa liittyvät toisiinsa, syntyy uusi Lahden suurkaupunki 1.1.2013. Samalla Päijät-Hämeen maakunta saa luvan tehdä tilaa kaupunkiseudun varaan muodostuvalle suurkunnalle. Tämä tulee olemaan monessa mielessä hallinnollinen ennakkotapaus
Entä mitkä ovat sitten Lahden suurkunnan edut suhteessa vanhaan?
Selvitysmies Soininvaaran ensimmäinen diagnoosi on selkeä. ’Lahden seutu on yksi kaupunkiseutujen suurimmista alisuorittajista’. Kyllä, allekirjoitan väitteen, kun ottaa huomioon kaupunkiseudun optimaalinen sijainti metropolialueen kyljessä, Helsinki-Pietari –väylän läheisyys, maantie- ja rautatieyhteyksien solmukohdan, seudun väestöpohjan, panostukset liikentoimintaa kasvattaviin uusiin toimialoihin a’la CleanTech, merkittävät luontoarvot jne.
Ostan myös Soininvaaran toisen diagnoosin. Hänen mukaansa tulevan ’kilpailun asukkaista ja yrityksistä voittavat ne kaupunkiseudut, joissa ihmisten on mukava ja helppo asua’. Koska Lahdelta puuttuu vetovoimainen ”aito ja oma” yliopisto, sen on oltava muissa asioissa kilpailijoitaan parempi. Lahdella ja sen kehyskunnilla ei ole varaa keskinäiseen jonninjoutavaan näennäiskilpailuun uusista asukkaista, yrityksistä tai investoinneista.
Jos jokainen seudun kunta luo esimerkiksi asumisen yhteydessä yhdyskuntarakennettaan itsekkäästi omalta kannaltaan, niin se estää hyvin toimivan kokonaisuuden ja johtaa osaoptimoinniksi kutsuttuun ilkeään ongelmaan. Asumisen osaoptimointi tarkoittaa seutujen sisällä esimerkiksi sitä, että keskuskaupunki pyrkii estämään naapurikuntia ryöväämästä asukkaitaan rakentamalla pientaloja paikkoihin joihin pitäisi rakentaa kerrostaloja ja kehyskunnat kaavoittavat samasta syystä pientalo sinne minne sattuu. Seurauksena on aikaa ja rahaa ja luontoa turmeleva turha pendelöinti kodin ja työpaikan välillä sekä palveluiden ali- tai ylikäyttö riippuen asuinpaikasta.
Kolmas selvitysmiesten diagnoosi sopii kai mille tahansa kaupunkiseuduille. ’Tavoitteena on hakea uuden suurkunnan avulla potkua niin seudun kasvuun kuin elinvoimaan’. Tavoitteena on 25 000 – 30 000 uutta asukasta, kuntakeskuksien vahvistaminen, vastaiskun antaminen ikääntymiselle ja siirtää voimavaroja hallinnosta palveluihin.
Selvitysmiesten neljäs diagnoosi yllättää hallinnollisella radiaalisuudellaan. Lahden suurkunnan yhdistymissopimus sisältää merkittävän hallinnollisen innovaation. Kyse ei ole siitä, että uudessa valtuustossa tulee olemaan Porin malliin 85 valtuutettua vuosina 2013-2016. Jutun juoni on siinä, että alueellisesta päätöksenteosta tulevat jatkossa vastaamaan täysin uusi elin eli niin sanotut aluelautakunnat. Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki on puhunut vuosikausia aluelautakuntien puolesta. Aluelautakuntien roolina on toimia kuntalaisten ja päättäjien välissä antamalla lausuntoja sekä esityksiä ylintä valtaa käyttävälle kaupunginvaltuustolle. Aluelautakunnat tulisivat vain kehyskuntiin (Hartola, Asikkala, Padasjoki, Hämeenkoski, Kärkölä, Hollola, Nastola, Heinola), ei Lahteen.
Summa summarum Lahden seudun lopputulema on se, ettei nykytilannetta ja nyky-toimintamalleja ole mahdollista säilyttää ennallaan eli menneisyyden rakenteilla on mahdoton tulevaisuuden toimintaympäristössä
Sokerina pohjalla se tärkein kysymys Porin seudun kannalta.
Jos riitainen Lahden seutu on päässyt selvitysmiesten johdolla näin pitkälle, niin mikä estää toimimalla samalla tavalla Porin seudulla? Löydän noin tuhat ja yksi argumenttia, jotka huutavat vielä tiiviimmän seudullisen yhteistyön ja jopa kuntaliitosten puolesta. Porin seudun katse on nyt jos koskaan oltava tulevaisuudessa 2010-luvun lopulla ja 2020-luvulla. Kysymys ei kuulu, mitä on tapahtunut menneisyydessä, vaan millaisen Porin kaupunkiseudun haluamme 20-30 vuoden kuluttua ja mitkä ovat seutumme tulevaisuuden skenaariovaihtoehdot joko erillisinä kuntina tai yhdessä. Porin seudun ulkoiset kilpailukykytekijät ja potentiaaliset mahdollisuudet ovat ehkä paremmassa kunnossa kuin kertaakaan 1970-luvun alun jälkeen.
Eli lopuksi kaino kysymys: olisiko paras hetki toimia tässä ja nyt?
Kommentit
No olisi!!
Argumentit ovat ymmärrettävät ja vastaansanomattomat jokaiselle,joka pitää katseen edessä olevassa tiessä eikä peruutuspeilissä. Jo pelkästään demografinen kehitys - koko Euroopassa ja koko Suomessa - ja vääjäämätön kaupungistumiskehitys tukevat Aron esiin tuomia perusteluja. Tulevaisuuden selviytyjiä ovat ne kunnat, seudut ja alueet, joissa uskalletaan tehdä nyt kipeiltä ja radikaaleiltakin tuntuvia päätöksiä. Vanhojen rakenteiden säilyttäminen viimeiseen hengenvetoon asti, ei tule tuomaan hyvinvointia tuleville sukupolville.
Mistä ihmeestä löydettäisiin muutosvalmiutta ja rohkeutta - kyräilyn sijaan - tänne Länsirannikollekin? Puitteita ja mahdollisuuksia kyllä olisi, mutta edelläkävijätyyppejä tarvittaisiin lisää!
Tuo hallintomalli aluelautakuntineen muistuttaa amerikkalaista countyä (piirikuntaa), jossa on keskushallinto ja lisäksi taajama/kaupunki tjsp -kohtaiset paikallishallintonsa. Nämä kaikki valitaan vaaleilla. Samalla countyn sisällä siis on omaa identiteettiään kantavat keskukset (incorporated city). Eli kun on "Uusi kunta"-niminen seutukunta tai mikä lie, sen sisällä on edelleen Lahti, Hartola ja muut tutut paikannimet.
Itse asiassa onkin erikoista että vaikkapa Vammalan yhdistyttyä naapureihinsa ja muutettuaan nimensä Sastamalaksi on uutisoinnissa alettu puhumaan Mouhijärven sijaan Sastamalasta, Vammalan sijaan Sastamalasta jne. Hallinnollisen alueen sijaan voisi ihan perinteiseen tapaan puhua oikeilla paikannimillä. Tuolla aluelautakuntamallillahan saataisiin hyvinkin pidettyä asukkaiden identiteetti koossa. Ja uutisoinnissa voitaisiin puhua siis vanhoista tutuista paikannimistä. Ja tälläkin hetkellä ei mikään estäne käyttämästä vaikkapa muotoa Sastamalan Mouhijärvi. Tai vaikka pelkkä Mouhijärvi.
Muuten alueiden kilpailukyvystä puhuttaessa pitää muistaa, että loppupeleissä kisaa ei käydä esimerkiksi Satakunnan kuntien välillä, tai loppujen lopuksi edes Suomen kuntien ja alueiden välillä. Lopulliset kilpakumppanit niin Porille, Lahdelle, Satakunnalle, Uudelle kunnalle ja Suomellekin löytyvät rajojemme ulkopuolelta. Kilpailu on kansainvälistä ja todella kovaa. Jos tämä unohdetaan ja keskitytään vain "lyömään" naapuri(kunta)a vyön alle, on turha kovin korkeata sijoitusta odottaa. Yhteistyö ja verkottuminen on todella tärkeää, ei vain oman alueen ja valtion sisällä vaan myös kansainvälisesti. Lahden ja sen naapureiden tien soisi olevan myös Porin tien.
Pitäiskö Porin alkaa toimiin ja laittaa ensin liikenneyhteydet siihen kuntoon, ettei esim reissua Helsingistä Poriin koettaisi liian ylivoimaiseksi.
Kakkostietä kunnostettiin, mutta todellinen matka-aikaa Hesaan autolla ei muuksi muuttunut. Lentoliikenne loppuu, kun Porista mennään mieluummin autolla Hesaan, koska jatkoyhteydet Hki-Vantaalta ovat aika työläitä, varsinkin jos pitää käydä useammassa paikassa. Eikä se lentäminen niin halpaakaan ole.
Itse näkisin, että Mikko Elon kuningasajatus suorasta rautatieyhteudestä kakkostietä mukaillen Porista Helsinkiin olisi tärkeämpi tavoite kuin lentoliikenteen säilyttäminen tukirahoilla. Pikayhteys kolmen pysähdyksen taktiikalla (Huittinen, Forssa ja Karkkila/Vihti, väliasemilta syöttöliikenne busseilla) voisi olla tarpeeksi nopea, jotta herättäisi se kiinnostusta. Jos junayhteyden Porista Hkiin saisi puristettua pariin tuntiin ja jopa alle, niin Satakunnan suunnan kiinostavuus voisi kasvaa huomattavasti. Tuo junayhteyshän ei olisi pelkästään Porin etu vaan siitä hyötyisi myös Huittinen, Forssa ja Karkkilakin. Ja mitä se sitten merkitsi noin kokonaisuudessaan kakkostien varren kiinnostavuudelle, niin sitähän voi visioida.
Itse en näe, että pelkästään suuruuden ekonomialla saadaan kovin merkittävää muutosta aikaiseksi. Voidaanhan me kasvattaa Pori vaikka koko Satakunnan kokoiseksi, mutta itse Porin kaupungin keskus on liian hankalien yhteyksien takana, jotta se olisi tarpeeksi kiinnostava maamme pääkaupungista katsottuna.
Sillä, että yhdistetään yhden korttelin hiekkalaatikot, ei pitkälle päästä, koska sitä tehdään muuallakin. Aluelautakunnat tai muut byrokratiaa lisäävät jutut ovat sinällään toisarvoisia juttuja. Sillä voidaan yrittää lievittää suurkuntien synnytystuskia, mutta kyllähän suurkunta-suunnittelussa pitää olla muitakin kasvua ennustavia tekijöitä kuin suurkuntaekonomia. Lahdella, Oululla ja Jyväskylällä niitä jo on. Mistä niitä saataisiin Poriin? Heti sanon, että Porin Uusi Puuvilla ei sitä ole.
Myös ympäristön kannalta junayhteys puoltaisi paikkaansa.
Lahtihan on omalta osaltaan hyötynyt liikenneyhteyksien parantumisesta. Lahdesta heilahtaa tunnissa junalla pääkaupunkiin. Miksei myös Poria yritettäisi viedä lähemmäs Helsinkiä? Voihan se olla, että Helsinkiä saataisiin siirrettyä pala palalta Porin suuntaan.
Jotain varmaan tarttis tehdä. Ensin tänne pitäisi saada reilusti kotiinpäin vetäviä kansanedustajia. Kansikuvapojat, kiltit tytöt tai muuten vaan mykät edustajat eivät sitä ole.
#1
"selviytyjiä ovat ne kunnat, seudut ja alueet, joissa uskalletaan tehdä nyt kipeiltä ja radikaaleiltakin tuntuvia päätöksiä"
-->Tässä on yhteen lauseeseen tiivistetty olennaisin: näin juuri! Hetki on nyt, ja radikaalius ja rakentava vallankumouksellisuus on enemmän kuin paikallaan.
Mistä löytyy se paikallinen valtiomies tai -nainen, joka ottaa asiakseen tämän asian edistämisen. Nyt olisi näytön paikka. Vai pitääkö huutaa apuun Osmo?
#2
"Hallinnollisen alueen sijaan voisi ihan perinteiseen tapaan puhua oikeilla paikannimillä. Tuolla aluelautakuntamallillahan saataisiin hyvinkin pidettyä asukkaiden identiteetti koossa..." Muuten alueiden kilpailukyvystä puhuttaessa pitää muistaa, että loppupeleissä kisaa ei käydä esimerkiksi Satakunnan kuntien välillä, tai loppujen lopuksi edes Suomen kuntien ja alueiden välillä. Lopulliset kilpakumppanit niin Porille, Lahdelle, Satakunnalle, Uudelle kunnalle ja Suomellekin löytyvät rajojemme ulkopuolelta"
--> Kyllä, olen näistä näkemyksistä täsmälleen samaa mieltä. Aluelautakuntamallii on hyvä siirtymäajan väline, jos ja kun se on byrokratiapuolen osalta mahdollisimman asukaslähtöinen, kevyt ja joustava.
Alueiden välisessä kilpailussa pelikenttä on yhä useammin globaali. Kyse kai on jokaisen alueen osalta viime kädessä siitä, kuinka tiiviit ja toimivat yhteydet ovat verkostojen solmupisteisiin (esim. osaaminen) tai miten em. yhteyksiä pystytään hyödyntämään oman alueen kehittämisessä.
#3
Vaikea olla tästäkään millään tavoin eri mieltä: liikenneyhteydet ovat avainasemassa.
Sinänsä on jossain määrin paradoksaalista, että keskellä digitaalista vallankumousta ja tietoliikenne- ja etäyhteyksien hurjaa kehitystä, on siitä huolimatta edelleen 2010-luvulla alueiden kehityksen kannalta kriittinen menestystekijä toimivat ja nopeat liikenneyhteydet sekä siihen liittyvä infra. Näin se vaan on, kuten kirjoittaja sen hyvin perustelee.
#5
"Mistä löytyy se paikallinen valtiomies tai -nainen, joka ottaa asiakseen tämän asian edistämisen"
-->Aika pahan kysymyksen heitit! Niinpä. Onko ehdotuksia? Itselle tulee ensimmäisenä mieleen sellainen henkilö, joka on täysin ulkopuolinen ja neutraali suhteessa Porin seudun menneeseen kehitykseen, mutta on ollut monessa vastaavassa prosessissa mukana ja osaa välttää pahimmat sudenkuopat. Luottaisin nimenomaan selvittäjänä enemmän henkilöön kuin johonkin konsulttitoimistoon tai vastaavaan.
Oulun seudun kuntajakoselvittäjänä ollut FT Arto Koski olisi mielestäni niin henkilönä kuin asiantuntijana upea tyyppi tähän tarkoitukseen. Tähän se oma ajattelu sitten torppasikin.
Pieni on maa ja pienet ovat piirit.