Puheenjohtajat vastaavat: Mitkä maat voivat liittyä EU:hun seuraavien 5 tai 10 vuoden aikana?

Matti Vanhanen (kesk.)

En ota kantaa yksittäisiin maihin, mutta suhtaudun unionin laajentumiseen jatkossakin myönteisesti sillä ehdolla, että hakijamaat täyttävät yhdessä sovitut objektiiviset kriteerit. Jäsenyyden ehdoista kiinnipitäminen on sekä unionin että hakijamaan etu.

Jyrki Katainen (kok.)

Seuraavien vuosien aikana Balkanin maat ja Islanti voisivat tulla jäseniksi.

Pitemmällä aikajänteellä eli 10–15 vuoden kuluttua Turkki voisi olla jäsen. Se on suuri maa, jolla on iso talous. Turkki toisi uutta dynamiikkaa ja pakottaisi myös unionia muuttumaan. Turkki on myös Suomelle iso markkina-alue. Turkin pitää olla liittyessään paljon erilaisempi maa kuin ennen. Lainsäädännössä pitää tapahtua paljon uudistuksia ennen jäsenyyttä.

Jutta Urpilainen (sd.)

Tuemme EU:n laajenemista. Tervetulleita ovat maat, jotka täyttävät Kööpenhaminan kriteerit, ovat hakeneet jäsenyyttä ja ovat valmiita toimimaan yhteisten arvojen pohjalta.

Länsi-Balkan, Islanti ja Norja voisivat olla jäseniä viidessä vuodessa ja Turkki kymmenessä vuodessa. Haluan korostaa, että täsmälliset jäsenyyskriteerit pitää täyttää ja olla valmis sitoutumaan unionin yhteisiin arvoihin.

Martti Korhonen (vas.)

Viralliset ehdokasmaat Makedonia ja Turkki voivat varmaan liittyä viiden vuoden kuluessa, jos kriteerit täyttyvät ja ennen kaikkea ihmisoikeuskysymykset ovat hallinnassa. Mahdollisia ovat myös Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Serbia ja Kosovo, mutta on vaikea sanoa, millä aikataululla niissä edetään.

Uskoisin, että myös Venäjän kanssa neuvottelut lähtevät liikkeelle, mutta sen voisi ehkä panna kysymysmerkillä kymmenen vuoden päähän.

Tarja Cronberg (vihr.)

Viiden vuoden sisälle voisivat mahtua Makedonia ja Turkki, mikseivät Norja ja Islantikin. Seuraavassa aallossa voisi tulla muita Balkanin maita; Montenegro, Bosnia, Serbia ja Albania, edellyttäen, että ne täyttävät kriteerit.

Laajeneminen on keino tukea naapurimaita ja tukea demokraattista kehitystä, mutta se ei saa olla pelkkä itsetarkoitus. Ehkä toivoisin, että EU keskittyisi nyt enemmän oman toimintansa kehittämiseen laajenemisen rinnalla.

Päivi Räsänen (kd.)

Unionin laajenemisessa on edetty turhan nopeasti. Jälkikäteen ajatellen sekä Romanian että Bulgarian kohdalla katsottiin kriteereitä läpi sormien. Jos Kroatia ja Makedonia täyttävät kriteerit, niin ehkä sen viiden vuoden sisällä. Paljon riippuu myös taloudellisesta tilanteesta.

Kymmenen vuoden päähän en osaa arvioida. Turkin kannanotot Naton pääsihteerikysymyksestä kertovat turkkilaisesta ajattelutavasta, ja se on aika kaukana eurooppalaisista arvoista.

Stefan Wallin (r.)

Toivon, että 5–6 vuodessa kaikki Pohjoismaat ovat unionissa ja käyttävät euroa. Näin toteutuisi vihdoin 35 vuoden takainen Nordek eli Pohjoismaat kotimarkkinoina. Pikkuisen pidemmällä aikavälillä koen luontevana, että mukana olisivat Turkki ja ne Länsi-Balkanin maat, jotka eivät vielä ole jäseniä. Jäsenkriteerit, mukaanlukien ihmisoikeusstandardit, on täytettävä. Jossain vaiheessa myös Ukrainan jäsenyys on mahdollinen.

Timo Soini (ps.)

Liittyä voivat eurooppalaiset maat, kuten Kroatia ja kumppanit. Norjalaiset ja sveitsiläiset ovat varmaan tarpeeksi fiksuja, etteivät liity.

Turkkihan ei ole Eurooppaa. Pistetäänkö Kurdistaniin EU:n seuraava ulkoraja? Ei hyvänen aika. Seuraavan kymmenen vuoden aikana EU:lle on tavoitetta tarpeeksi siinä, että se pysyy kasassa. Toivotan EU:lle tämän verran onnea ja menestystä.

Mari Kamaja, Ritva Pesola, Toni Viljanmaa, Kirsti Pohjonen, Anita Simola ja Pirkko Keskinen