Torinossa suklaaseen suhtaudutaan intohimolla
- Torinolaisen Raspinon takahuonessa valmistuu perhepiirissä käsityönä perinteiset liköörikonvehdit. Gino Raspino suklaamestarina ja appiukko Lorenzo liköörimestarina.
Aikoinaan Torinosta löysi suklaapuoteja siinä missä leipäkauppoja. Alan teollistuminen on pudottanut läjäpäin pieniä pelureita markkinoilta. Vaan ei onneksi kaikkia.
Yksi suklaaseen sen vaatimalla intohimolla suhtautuvista suklaapuodeista on 50-vuotisjuhliaan juuri viettänyt Raspino. Torinon talviolympiakisojen aikaan Raspinon nimi oli koko kansan huulilla. Raspino voitti ylivoimaisesti olympiahenkeä ylistävän suklaaveistoskilpailun suklaaspektaakkelillaan ”Voittoseremonia”.
– Pääpalkinto oli mahtava: loma Suomen Lapissa. Menimme kesäkuussa. Siellä oli kylmää, hyttysiä ja kaikkien aikojen surkein opas, nauraa suklaamestari Gino Raspino.
Raspinon takahuoneesta löytyy muun muassa Ginon yli neljä kuukautta työn alla ollut hämmästyttävän yhdennäköinen suklainen härkäveistos.
– Suklaa ei ole Raspinossa vain makeinen. Suklaa on taidetta. Siinä yhdistyvät parhaat maut kauneimpiin muotoihin. En koskaan väsy luomaan suklaasta uutta, Gino Raspino runoilee.
Takahuoneen touhuja seuraava vaimo Rosanna palauttaa mestarin maan pinnalle ja muistuttaa edessä olevasta päivän urakasta – elannon todellisesta tuojasta – Raspinon suosittujen liköörikonvehtien valmistamisesta.
Käsityön taidonnäyte
Mestari käy tottuneesti työhön. Suklaakonvehtien valmistuksessa kaiken a ja o on oikeiden lämpötilojen hallinta. Aluksi lämmitetään kerma ja raakasuklaamassa. Ainekset yhdistetään huolellisesti ja annetaan jäähtyä rauhassa. Sillä aikaa lämmitetään itse tehty päärynälikööriseos tismalleen 111-asteeseen. Seosta kaadetaan vehnäjauhopedille muotilla tehtyihin kuoppiin. Koko komeus peitetään pölysokerilla.
Kolme tuntia myöhemmin konvehdit kristallisoituvat ja kuoret kovettuvat. Sen jälkeen jokainen sokerikuorruttunut konvehti puhdistetaan hellästi harjalla ja dipataan suklaamassaan.
Lopuksi liköörikonvehdit viedään yön yli lepäämään +15-asteeseen.
– Näiden valmistaminen on älyttömän työlästä. Muut tekevät liköörikonvehdit nykyään koneellisesti. Meillä suklaahulluus on niin pitkällä, että pidämme kiinni käsityömenetelmistä, Gino Raspano ylpeilee.
