Kekkonen ei Satakuntaa kosiskellut

Presidentti Urho Kaleva Kekkosen syntymästä on tänään kulunut 110 vuotta. Kovin usein presidentti ei Satakunnassa poikkeillut. Ja kun hän kävi, arviot Satakunnasta ja satakuntalaisista eivät hänen päiväkirjamerkintöjensä mukaan aina olleet erityisen mairittelevia.

Kekkonen valittiin presidentiksi niukimmalla mahdollisella äänimäärällä. Hän sai taakseen lopullisessa äänestyksessä 156 valitsijamiestä, kun kommunistit Hertta Kuusisen johdolla olivat pelanneet ulos J.K.Paasikiven. Siitä alkoi 25 vuotta jatkunut presidenttitie.

Kekkonen hallitsi nimenomaan idänsuhteiden avulla. Ulkopolitiikan ylimpänä johtajana hän päätti, mikä kulloinkin oli ulko- ja myös sisäpolitiikassa maan etu. Vastustajat leimattiin helposti ulkopoliittisen linjamme vastustajiksi, mikä johti kaikilla yhteiskuntaelämän sektoreilla sivuraiteelle.

Kekkosesta myös luotiin kuolemattomuuden myyttiä. Terveystarkastuksissa hänellä todettiin olevan 70-vuotiaana 45-vuotiaan kunto, Kekkonen hiihti uskomattomia matkoja Lapissa ja kalastajana hän oli ylivertainen.

Kekkos-myyttiä oli luomassa lehdistö, jonka historiassa Kekkosen kritiikitön ihailu on synkkä lehti. Jopa silloin, kun presidentin muisti- ja näköhäiriöt olivat havaittavissa, media vaikeni.

New York Timesin kautta alkoi totuus paljastua. Vasta Kekkosen Islannin-matkalla selvästi ilmennyt sairaus sai Helsingin Sanomat kertomaan, mistä oikein oli kyse. Kuitenkin kabineteissa oli jo vuosia käyty kamppailua hänen seuraajastaan.

Satakunta ei ollut Kainuusta lähtöisin olleelle Kekkoselle mikään läheinen maakunta. Satakunnassa hän toki toisinaan vieraili, mm. saunomassa Lännen Tehtailla Säkylässä ja maatalousnäyttelyssä Harjavallassa.

Kekkosen mielikuviin Satakunnasta saattoi vaikuttaa maakunnan päälehti, tuolloin kokoomuksen äänenkannattajana ilmestynyt Satakunnan Kansa. Lehti vastusti avoimesti Kekkosta päätoimittaja Kalevi Pulkkisen kaudella. Kutsuja itsenäisyyspäivän vastaanotolle ei tullut.

Osaltaan Kekkosen asenteisiin vaikutti myös Tuure Junnila, joka oli Satakunnan Kansan ahkera avustaja. Junnila ja Kekkonen olivat vihamiehiä.

Kekkosen vierailu Poriin vuonna 1975 oli mieliin painuva. Syynä kaupunkiin tuloon oli Kokemäenjoen talvitulva. Vesi nousi laajoilla alueilla yli tulvapenkereiden ja aiheutti suuria vahinkoja.

Useita päiviä jatkunut tulva ja siitä raportointi televisiossa johtivat lopulta siihen, että Kekkonen päätti lähteä tutustumaan tilanteeseen. Kun Kekkonen oli päivän kierrellyt Porissa, niin jo illan tv-uutisissa saatettiin kertoa, että veden pinta oli lähtenyt laskuun…