Talousnousun tiellä vielä karikoita

Vaikka talouden pohjakosketus on jo todennäköisesti taakse jäänyttä elämää, niin toipuminen finanssikriisistä ei suju välttämättä takaiskuitta. Myönteisten signaalien ohella on nähtävissä myös vaaratekijöitä.

Niistä pahimpia on se, ettei Yhdysvaltojen talous ole piristynyt odotetusti. Esimerkiksi maan asuntokauppa on ollut keväällä ja kesällä alavireistä ja kansantuotteen kasvuvauhti on puolittunut.

Jotkut asiantuntijat ovatkin varoitelleet kaksoistaantuman mahdollisuudesta. Tosin Yhdysvalloissa on luvattu elvyttää lisää, jos suunta alaspäin sitä edellyttää. Siinäkin on omat vaaransa, koska hallitukset ja keskuspankit ovat tukeneet taloutta maailmanlaajuisesti jo nyt huikeilla summilla.

Monet merkit kuitenkin tukevat myös käsitystä, että maailmantalous toipuisi pelättyä nopeammin. Lisäksi uskotaan, etteivät kaikkein pessimistisimmät ennusteet toteudu Suomen osalta.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan maamme talous kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja seuraavina kahtena vuotena 2,5 prosenttia. Äskettäin suhdannenäkymiä visioineet OP-Pohjola ja Nordea-Pankki ovat vielä optimistisempia. Edellinen arvioi, että talous kasvaa jo tänä vuonna 2,5 prosenttia ja Nordea 3,5 prosenttia.

Molemmat pankit uskovat kuitenkin kasvun lähiaikoina hieman hiipuvan voimakkaan elpymisjakson jälkeen, mutta pelätty kaksoistaantuma ei ole todennäköinen.

Se olisikin katastrofi, koska horjuvien pankkien ja muutaman kriisivaltion pelastamiseen rahaa syytäneiden valtioiden mahdollisuudet uuteen merkittävään elvytykseen veroeuroilla ovat hyvin rajalliset.

Vaikka talousennusteet ovat siis aika hyviä, ja talousluottamus on koko euroalueella kasvanut, niin työttömyys ei lähiaikoina palaa taantumaa edeltäneelle kuuden prosentin tasolle. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli viimeksi 7,5 prosenttia, mikä tosin on onneksi kaukana pelätystä 14 prosentin uhkakuvasta.

Satakunnassa työttömyyden hoitoon pitää kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. Työttömyysprosentti on maakunnassa selvästi yli 10 prosenttia ja nuorten osalla se on yli uhkakuvarajan eli 14 prosentin.

On myös selvä, ettei ainakaan puolentoista prosentin kansantuotteen kasvulla työttömyyttä nujerreta, etenkään lisääntynyttä pitkäaikaistyöttömyyttä.

Näkymiä synkistää osaltaan myös se, että kun tulevina vuosina laman aiheuttamia budjettivajeita ryhdytään paikkaamaan, niin veroja pitää nostaa ja julkisia menoja leikata. Ne puolestaan heikentävät kokonaiskysyntää.

Suomessa ongelmat ovat kuitenkin enemmän rakenteellisia kuin suhdanteisiin liittyviä. Ja vaikka talouskriisi iski lujaa vientivetoiseen maahamme, niin sama toiminee myös toisinpäin.

Myönteisistä signaaleista huolimatta on varmaa, että Suomella on edessään tiukkoja talousvuosia. Kuinka tiukkoja, sitä eivät edes asiantuntijat pysty varmuudella sanomaan.