Paras-hankkeen piste vielä kaukana

Jos kolmen suuren puolueen puheenjohtajista asia on kiinni, niin kuntauudistusprojekti jatkuu Suomessa lähivuosina. Tosin keskusta on selvästi eri linjoilla kuin kokoomus tai SDP siitä, miten paljon kuntien määrää täytyy vähentää.

Toivottavasti määrän ohella jatkossa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota palvelujen saatavuuteen, kun nyt on keskitytty rakenteisiin. Jos liitoksia ei tehdä, palvelut karkaavat.

Joka tapauksessa keskusta on tekemässä asiasta erään vaaliteemoistaan väittämällä, että kahden muun ison puolueen into vähentää kuntia on jo uhka demokratialle.

Sitä se ei ole, sillä yli 300 kuntaa on aivan liian paljon. Huomattavasti vähäisemmällä määrällä pärjätään ilman demokratiavajeen syntymistä.

Keskustan Mari Kiviniemi, kokoomuksen Jyrki Katainen ja SDP:n Jutta Urpilainen puhuivat kuitenkin täyttä asiaa todetessaan jokin aika siten STTK:n Helsingissä järjestämässä seminaarissa, että kuntaremontin jatkaminen on välttämätöntä hyvinvointivaltion säilyttämiseksi.

Eniten kuntia mestaisi ja kuntakarttaa piirtäisi uudelleen Katainen. Hän arvioi, että Suomessa selvitään ihan hyvin sadalla kunnalla. Kiviniemen mielestä riittää, kun kuntien määrää vähennetään nykyisestä 342:stä noin sadalla.

Urpilainen ei ottanut asiaan yhtä selvää kantaa kuin eläkeiän alimpaan vuosilukuun. Senhän SDP naulitsi kesäkokouksessaan 63 vuoteen. Sosiaalidemokraatit ovat kuitenkin lähempänä kokoomuksen kuin keskustan linjauksia. Puolue haluaa myös, että nykyinen hallitus valmistelee mahdollisimman tukevan pohjan kunta- ja palvelurakenteen uudistamiselle.

Kuntauudistuksessa Suomessa harpotaan joka tapauksessa lyhyemmin askelin kuin Tanskassa, jossa räväytettiin suuri kuntauudistus pöytään kertaheitolla vuoden 2007 alussa.

Aluehallinto laitettiin tuolloin täysin uuteen kuosiin jakamalla maa viiteen hallinnolliseen alueeseen ja alentamalla kuntien määrä 271:stä 98:aan.

Samalla siirrettiin historiaan läänit, poliisipiirit, tuomioistuinpiirit, vaalipiirit ja rovastikunnat, jotka organisoitiin uuden kunta- ja aluejaon mukaisiksi.

Tanskassa on tiettävästi tultu toimeen hyvin aiempaa selvästi pienemmällä kuntamäärällä.

Vaikka Paras-hanke on vielä keskeneräinen, niin Kuntaliitto on jo käynnistänyt Uusi Kunta 2017 -hankkeen. Sen avulla haetaan rakenne- ja toimintamalleja seuraaville vuosille. Samalla halutaan säilyttää vahva kunnallinen itsehallinto.

Isossa kunnassa se säilyy yhtä varmasti kuin muutaman tuhannen asukkaan yhteisössä, jossa palvelujen järjestäminen on usein työn ja tuskan takana.

Siitä sitten voidaan vääntää kättä, mikä on sopiva määrä kuntia Suomeen. Sata olisi hyvä tasaluku, mutta poliittisen linnarauhan säilyttämiseksi muutama kymmenen enemmänkin kelpaa.