Urpilaisen eläkelupaus voi tulla kalliiksi
SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen ilmoitus, ettei puolue ole mukana hallituksessa, joka aikoo nostaa eläkeikää, voi tulla kalliiksi. Se maksaa yhteiskunnalle, mutta demareille se voi maksaa myös hallituspaikan.
Ellei SDP:llä sitten jo ole mietittynä ratkaisu, jolla tästä päätöksestä tarpeen tullen kiemurrellaan irti. Kun demarit eivät hyväksy eläkkeiden leikkaamistakaan, puolue on ajanut itsensä nurkkaan, josta tullaan ulos vain rahalla.
Se taas merkitsee sellaisten porkkanoiden tarjoamista, että työelämän jättämisen alaraja lähtee nousuun. Mikä se sitten voisi olla, sitä on vaikea äkkipäätään sanoa. Nykyisin tarjottava 4,5 prosentin superkertymäkään ei tunnut yli 63 ikävuoden jatkavien osalta riittävän.
Siinä SDP ja heitä tukevat ammattijärjestöt ovat aivan oikeassa, että Elinkeinoelämän keskusliiton laki- ja sosiaaliasioiden johtajan Lasse Laatusen esitykset eläkeiän ylärajan nostosta jopa 70 vuoteen eivät ole tästä maailmasta. Tärkeitä eivät ole ikärajat vaan se, koska ihmisen todellinen työkyky alkaa olla lopussa.
Sen vuoksi työelämän laadullisiin tekijöihin on pantava erityistä painoa. Mitä paremmin ihminen viihtyy työssään, kokee sen motivoivaksi ja pysyy hyväkuntoisen ja terveenä, sitä pitempään hän haluaakin tehdä töitä.
Erityisen ristiriitaisilta tuntuvat Laatusen puheet silloin, kun EK:n omat johtajat jäävät eläkkeelle kuusikymppisinä. Tai kun isojen firmojen yt-neuvotteluita hoidetaan eläkejärjestelyjen avulla. Se juuri osoittaa, kuinka korkeassa kurssissa vanhempaa väkeä pidetään tilanteessa,
jolloin yritys lähtee irtisanomisiin.
Yksi tapa nostaa eläkeikärajaa on panna esteitä varhaisemmalle eläköitymiselle. Se merkitsee eläkeputkien katkaisemista, osaeläkejärjestelmän lopettamista ja sairaseläkkeiden ehtojen kiristämistä.
Huoltosuhteen nopea heikkeneminen johtaa kuitenkin vääjäämättä siihen, että eläkepolitiikassa on tehtävä ratkaisuja, jotka pidentävät työuria tai sitten eläkemaksut nousevat työssä käyvillä kiusallisen korkeiksi. Yhteiskunnassa voidaan ajautua tilanteeseen, jossa välit eläkkeellä olevien ja työssä käyvien välillä kiristyvät.
Vaalitaktisesti SDP:n valitsema linja on hyvä. Ongelma siitä tulee vasta vaalien jälkeen. Eläkeratkaisut ovat joka tapauksessa jonkun tehtävä.
Esimerkkinä puheiden ja tekojen ristiriidasta ovat vihreät, joiden yksi kantavimpia asioita on ollut ydinvoiman vastustaminen. Siitä huolimatta he istuvat hallituksessa, joka myöntää ydinvoimalle rakennuslupia enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Ehkä SDP:ssä ajatellaan eläkepolitiikkaa hoidettavan vihreällä linjalla...
