Satakunta jäi nuolemaan näppejään

Mari Kiviniemen hallituksen talousarvioesitys syntyi yhdessä lyhyessä päivässä niin kivuttomasti, että siitä pitäisi olla hyvin huolissaan. Suuret kiistat, ongelmat ja leikkaukset siirrettiin kaikesta päätellen suosiolla yli vaalien. Hallituksen harmonia näytti olevan niin auvoista, ettei edes turpeesta saatu aikaiseksi kunnon kinaa.

Budjettiriihi oli silkkaa kosmetiikkaa, sillä muutokset olivat promilleluokkaa.

Riihessä runnattu ”vihreän kasvun ja työllisyyden budjetti” aiheutti silti pettymysten aallon.

Kuntaliitto pettyi, koska kuntien tuloja ei vahvistettu, valtionosuuksia leikattiin eikä kuntien veropohjaa laajennettu. Sen sijaan tehtäviä lisättiin.

Palkansaajakeskusjärjestöjen kommenttien päätähtäin oli osuvasti nuorisotyöttömyydessä.

Korkeasti koulutettujen Akava piti budjettiesityksen työllisyysmäärärahojen leikkauksia ennenaikaisina. Se muistutti, että työvoimapolitiikan rahoitus on noin 60 miljoonaa euroa pienempi kuin tämän vuoden talousarvio ja lisäbudjetit yhteensä.

Myös SAK pettyi työvoimapolitiikan rahoitukseen. Työvoiman osaamiseen, kuntouttamiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseen pitäisi panostaa SAK:n mielestä nyt, jos halutaan kestävästi pidentää työuria ensi vaalikaudella.

STTK:n mielestä nuorisotyöttömyys on toimihenkilökeskusjärjestön mielestä Suomen pahin ongelma. Sen ratkaiseminen edellyttää, että työvoimapolitiikan määrärahat säilyisivät vähintään samalla tasolla kuin kuluvana vuonna.

Opiskelijat pettyivät, kun opintotukea ei sidottu indeksiin. Lapsiperheillä oli aihetta tyytyväisyyteen, koska lapsilisät sentään sidottiin indeksiin.

Satakunnalla ei ollut budjettiriihestä mitään myönteistä paukkua odotettavanaan, eikä se myöskään sitä saanut. Väylähankkeet eivät edenneet maalla, merellä eikä ilmassa.

Kiviniemen hallituksen Satakunta-linja näkyi myös maakunnan edunvalvojien kommenteissa. Niitä oli yhä vähän kuin satakuntalaishankkeita valtion ensi vuoden budjetissa.

Jos jotakin Satakunnalle myönteistä on aivan pakko löytää, niin Itämeren saamat suojelurahat hyödyttävät myös Selkämeren rantakaupunkeja ja Yyterin uimareita.

Porin yliopistokeskus saanee myös osansa emoyliopistojensa kautta. Takavuosilta tuttua budjettivääntöä ei eduskuntakäsittelyssä enää ole luvassa, sillä se rahoitusmalli on taakse jäänyttä elämää.

Satakunta putosi budjettiesityksessä niin mustaan aukkoon, että Pohjanmaan pääradan saamaa lisäpottia voi pitää Satakunnan kannalta hyvänä asiana. Seuraavaksi pitäisi olla sitten tämän kulmakunnan vuoro.

Maakunnan edunvalvojien näytönpaikka on seuraavan hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa. Ykköshanke on 160 miljoonaa euroa maksava 8-tien kunnostus Turun ja Porin väliltä.

Se ykköskoriin pitäisi ainakin saada, Porin–Tampereen radan lisäksi.