Putkosen rollaattoriryhmä uhka SDP:lle
”Dinosaurus siirtymässä rollaattoriryhmään”. Näin otsikoi Metalliliiton viestintäpäällikkönä toiminut ja Hakaniemen dobermannina tunnettu Matti Putkonen kutsunsa jäähyväisluentoon, jonka hän esitti toukokuussa Metallityöväen Murikka-opistossa. Liiton järjestämä läksiäistilaisuus pidettiin kesäkuussa kesäpäivänseisauksena. Putkonen siirtyi virallisesti rollaattoriryhmään ensimmäinen elokuuta.
Kuinkas sitten kävikään. Putkosen seuraava ilmestyminen tapahtui Porissa lauantaina Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin vierellä. Nimi Putkosen rollaattoriryhmälle oli ilmeisesti löytynyt.
Putkosen uusi tuleminen uudessa seurassa antaa kummallisen kuvan siitä, mitä demarivetoisessa ay-liikkeessä yleisesti ja Metalliliitossa erityisesti tapahtuu.
Hänen perussuomalaistumisensa ajoittuu aikaan, jolloin ay-liike elää rakennemuutoksessa. Loimaan kassan jäsenmäärä paisuu, mutta esimerkiksi Putkosen entisen liiton jäsenmäärä on suorastaan romahtanut. Suuri TEAM-fuusiokin jäi tyngäksi.
Tarkkasilmäisenä taktikkona pidetyn Putkosen puuhia sopii myös ihmetellä. Hän muun muassa puuhasi Metallin puheenjohtajan Riku Aallon ja muiden rautakourien rinnalla Paperiliiton liittosihteeriä Petri Vanhalaa SAK:n uudeksi puheenjohtajaksi, mutta veti vesiperän. Hän sanoo menettäneensä uskon SDP:hen suurin piirtein samaan aikaan, kun puolueen ja ay-liikkeen yhteys alkoi uudelleen tiivistyä, minkä yhtenä merkkinä oli hänen esimiehensä Aallon valinta puoluehallitukseen.
Perussuomalaiset asemoitui Porissa työväenpuolueeksi, joita alkaa olla tungokseksi asti. Paraikaa Satakunnassa on esittäytymässä kokoomus, joka ei ole vain työväenpuolue vaan myös vihreä puolue. Perussuomalaiset on työväenpuolue ilman sosialismia, jota ei halua halua enää SDP:kään. SDP pitää itseään todellisena vihreänä puolueena, jota ei pidä sekoittaa Anni Sinnemäen johtamaan vihreään puolueeseen. Mari Kiviniemen johtamassa keskustassa on myös vihreitä, joista yksi on iso ja toinen syvä. Lisäksi on olemassa punavihreitä muun muassa vasemmistoliitossa.
Demokratiassa kaikki on mahdollista ja miksei myös suotavaa, jos puolueiden harjoittama käsitekikkailu ja yllätysloikkaukset johtavat ensi kevään eduskuntavaaleissa toivottuun lopputulokseen: äänestysaktiivisuuden nousuun.
Parantamisen varaa on, sillä viime vaaleissa äänestysprosentti romahti alle 68 prosentin. Yli 70 prosentin yllettiin vain Helsingin ja Vaasan vaalipiireissä.
Sosiaalidemokraattien luulisi nyt saavan joukkonsa liikkeelle, sillä demareiden ay-jyrän Putkosen liittyminen Soinin joukkoihin on isku vyön alle. Jos niin ei käy, ja äänivuoto perussuomalaisille jatkuu, voi puheenjohtaja Jutta Urpilaisen ja puoluesihteeri Mikael Jungnerin tähdittämälle rakkauden sanomalle povata paksuja ja pikaisia multia.










