Myrskyvahinkoja pitää estää ennakolta

Asta, Veera, Lahja ja Sylvi aiheuttivat Suomessa vuosikausiin pahimmat myrskytuhot. Tähän mennessä tehtyjen arvioiden mukaan puita kaatui useita miljoonia kuutioita.

Ihmisiä jäi mottiin koteihin ja kesämökeille. Sähkölinjoille kaatuneet rungot katkaisivat sähköt laajoilla alueilla, ja katkot ovat olleet poikkeuksellisen pitkiä.

Kun kännyköiden tukiasemat hiljenevät ja akut tyhjenevät, tiedon kulku katkeaa. Kuluneet viikot ovat konkreettisesti osoittaneet, miten haavoittuvassa tietoyhteiskunnassa elämme. Esimerkiksi Etelä-Savossa myrsky hiljensi lähes 50 tukiasemaa, ja kännykkäliikenne takkuilee edelleen.

Ilmaston lämmetessä myrskyjen ennustetaan yleistyvän. Ei voida ajatella, että nostamme uhkakuvien edessä kädet pystyyn.

Kuinka paljon kännykkäpuhelut kallistuisivat, jos operaattorit velvoitettaisiin investoimaan tukiasemien varajärjestelmiin? Voisiko valtiovalta kantaa kortensa kekoon?

Keinoja tuhojen ennalta ehkäisyyn on. Kysymys on rahasta. Mitä enemmän sähkölinjoja pystytään upottamaan maahan, sitä vähemmän niitä on ilmassa ukkosmyrskyjen armoilla.

Junat myöhästelevät aina, kun myrsky velloo. Junissa ei tarvitsisi pelätä eteen jysähtäviä runkoja, jos radan varrelta olisi puut poistettu.

Voisivatko metsäkeskukset tai metsänhoitoyhdistykset saada EU-rahaa hankkeeseen, jossa otetaan yhteys radan varren metsänomistajiin ja ehdotetaan turvallisuushakkuita?

Metsänomistajan kukkaroa ja sydäntä rajuilma kouraisee, kun isältä peritty metsäkappale on yhtäkkiä kuin pommituksen jäljiltä.

Myrskyjen arvioidaan aiheuttaneen metsänomistajille usean kymmenen miljoonan euron menetykset. Tuhot kattava metsävakuutus on kuitenkin vain kolmanneksella metsänomistajista.

Vakuutusten vähäistä määrää on aiheellisesti hämmästelty. Jos vakuutus ei käy kaupaksi, syitä voi löytyä esimerkiksi korvausehdoista.

Myrskytuhot kattava vakuutus maksaa muutaman euron hehtaarilta vuodessa. Kustannuksen saa vähentää puun myyntitulojen verotuksessa.

Tämä kesä konkretisoi riskin, joten vakuutusten määrä kasvaa.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ehdottaa (SK 13.8.), että valtio loisi vakuutusjärjestelmiä luonnonmullistusten varalta.

Toivottavasti esitys ei jää vaalipuheeksi. Tulvavakuutuksen tarpeellisuudesta poliitikot ovat puhuneet vuosikymmenet. Hanke nytkähti eteenpäin vihdoin Porin taannoisen suurtulvan jälkeen.

Metsissä myrskytuhojen perkaaminen on syytä jättää ammattilaisille, sillä työ on jopa vaarallista. Koneyrittäjien liitto vakuuttaa, että tekijöitä riittää. Puiden korjuu on kuitenkin hidasta ja kallista. Siksi koneyrittäjät vaativat työstä normaalia parempaa taksaa, mihin teollisuus on suhtautunut nuivasti.

Metsäyhtiöt ovat tähän saakka valittaneet puupulaa. Nyt ylimääräistä tavaraa on tarjolla monen viikon edestä. Tarvitaan yhteistä sopimista ja tahtoa, jotta arvokkaat puuerät ehditään pelastaa.