Mummolaki ei toimi kuin teoriassa

Puolueiden kesätapaamisissa käännetään tänään uusi lehti, kun gallupien suosikit perussuomalaiset ja kokoomus pitävät perä perään kokouksensa Porissa. Puheenjohtaja Timo Soini marssittaa Promenadikeskukseen puolueneuvoston, joka on puoluekokousten välisenä vuotena pidettävä puolueen suurin ja tärkein kokous.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä rantautuu ilman puhemies Sauli Niinistöä linja-autolla Poriin maanantaina, hajautuu koko Satakuntaan ja päättää palaverinsa tiistaina Raumalla.

Kokemäenjoen suistossa on luvassa kuin Suomi-Areenan jatkot: taas neljä päivää silkkaa politiikkaa.

Perussuomalaiset keskustelevat eduskuntavaaliohjelmastaan sekä tänään että huomenna. Yhtenä teemana lienee työperäinen maahanmuutto, vaikka Soini sanoi Suomi-Areenan puheenjohtajatentissä, ettei siitä tarvitsisi tulevassa vaalikampanjassa edes keskustella. Ykkösasia on hänen mielestään meidän 300 000 työtöntä.

Hän saattoi puhua Raatihuoneenpuiston ulkoilmalähetyksessä lämpimikseen, sillä koko maahanmuuttopolitiikasta on näillä näkymin tulossa yksi vaalien kipakimmista teemoista. Soinin puolue tuskin jää siinä savotassa lehdelle soittelemaan, vaikka vanhusten oleskeluluvat ja mummolait olisivat ensi kevään ryskeissä enää menneen talven lumia.

Suomen maahanmuuttopolitiikasta käyty keskustelu on saanut viime aikoina niin populistisia sävyjä, että puolueiden asemiin ajo tulevaa vaalikampanjointia varten on täytynyt alkaa. Perussuomalaisten kannat kyllä tunnetaan jo, mutta nyt myös herkällä korvalla gallupeja tulkitsevat isot puolueet ovat alkaneet marssia pienten perässä.

Viimeksi SDP on tiukentanut linjaansa ja kokoomus korottanut ääntään. SDP:n maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on tosin yhä sitä mieltä, ettei SDP:n ja perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikoilla ole paljon yhteistä.

Poliitikkojen keskustelu työperäisestä maahanmuutosta, pakolaispolitiikasta, turvapaikkapolitiikasta, ulkomaalaislain muuttamisesta ja mummojen kohtelusta on ollut niin sekavaa, että toivottavasti edes yksi asia pysyy kristallinkirkkaana mielessä. Ulkomaalaislain muutosta ei pitäisi kiirehtiä, jotta uuden lain soveltamisesta ei tulisi vieläkin suurempi sotku kuin voimassa olevan lain noudattamisesta.

Lakimuutoksessa ei ole muun muassa mietitty sitä, mitä sitten tapahtuu, jos Suomessa elatusvelvollisena ollut sukulainen menettää kykynsä huolehtia oleskeluluvan saaneen vanhempansa toimeentulosta ja asumisesta.

Aamulehden eduskunnan hallintovaliokunnan jäsenille tekemä kysely viittaa siihen, ettei ulkomaalaislain muutos mene eduskunnassa edes läpi. Lakiesitystä käsittelevän valiokunnan jäsenistä vain yksi ilmoitti kannattavansa sitä.

Lainmuutos näyttää jokseenkin turhalta, jos nykylakia on sittenkin mahdollista soveltaa myös vähemmän kireästi ja ottaa rajatapauksissa huomioon kohtuullisuus ja inhimillisyys.