EU:n tunnustettava Kosovo

Kosovon saatua nyt myös YK:n tuomioistuimen vahvistuksen itsenäisyydelleen, pitäisi Euroopan unionin kokonaisuudessaan hyväksyä maan itsenäisyys. Romania, Kreikka, Slovakia, Espanja ja Kypros eivät ole vielä vajaan kahden miljoonan asukkaan Kosovoa tunnustaneet.

Unionin ensimmäisellä ulkoministerillä, Catherine Ashtonilla olisi nyt näytön paikka. Voitaisiinko jopa ajatella, että unioni itsenäisenä toimijana tunnustaisi Kosovon, vaikka osa jäsenvaltioista ei olekaan sitä tehnyt?

Ashton on itse julistanut, että hän tulee tekemään kaikkensa Euroopan yhteisen ulkopolitiikan vahvistamiseksi. Kosovossa ja koko Balkanin alueella riittää työtä.

Muutamat EU:n valtiot seisovat samassa rintamassa Venäjän ja Serbian kanssa. Myöskään nämä valtiot eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä vaan päin vastoin vastustaneet sitä alusta lähtien.

Yhtenä selityksenä on tarjottu sitä, että eurooppalaiset valtiot eivät halua tunnustaa Kosovoa, koska niiden omassa maassa on vähemmistöjä, jotka saattaisivat alkaa vaatia samaa.

Tästä ei voi olla kysymys. Kosovo ja Balkan ovat esimerkiksi Espanjan baskiseparatisteista erillinen kysymys. Kun EU:n tavoitteena on rauhan, vapauden ja demokratian vakauttaminen Euroopassa, se vaatii kaikkien valtioiden mukanaolon.

Nykyinen tilanne, jossa osa unionin valtioista tunnustaa Kosovon ja osa ei, antaa unionin yhteisestä ulkopolitiikasta mitä ristiriitaisimman kuvan. Kysymys siitä, mihin numeroon pitäisi soittaa, kun halutaan tietää unionin kanta kansainväliseen kiistakysymykseen, on edelleen ajankohtainen.

Presidentti Martti Ahtisaari, joka on mies Kosovon itsenäistymisprosessin takana, sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että Kosovo voi muodostua esteeksi EU:n laajenemiselle. Se olisi vahinko, koska maan ja sen naapureiden liittäminen osaksi länsimaista yhteisöä on edellytys rauhan säilymiselle.

Entisen Jugoslavian alue on kiistämättä osa Euroopan kulttuuriyhteisöä, vaikka vuosikymmeniä kestänyt kommunistihallinto on sortanut maan oikeusjärjestelmän. Myös työttömyys ja suuret taloudelliset ongelmat ovat hidastamassa alueen kehitystä.

Vain parikymmentä vuotta sitten alueella taisteltiin, ja vasta Naton mittavilla ilmapommituksilla estettiin kansanmurhan jatkuminen. Kosovossa on edelleen muun muassa suomalaisia kriisinhallintajoukkoja vastaamassa alueen turvallisuudesta.

Mitä pikemmin Kosovolle saadaan kaikkien EU-valtioiden tunnustus, sitä nopeammin voida aloittaa neuvottelut maan liittymiseksi osaksi unionin yhteisöä. Se on paras lähtökohta taloudelliselle kehitykselle ja hauraiden oikeusvaltioperiaatteiden vahvistumiselle.