Valtion varmistettava Porin-lennot
Finncomm Airlinesin päätös Porin lentojen lopettamisesta pahentaa alueen liikenteellistä mottia ellei jotakin tehdä nopeasti.
Mitä pitempään lentoliikenne on nyt pysähdyksissä, sitä vaikeampaa sen uudelleen käynnistäminen on. Lentovuorojen lisäksi Porissa on katseltava koko lentokentän tulevaisuutta.
Finnavian ei kannata ylläpitää nykyistä, yli 30 hengen organisaatiotaan, jollei Porissa ole kaupallista liikennettä. Sen merkitsee nopeasti myös Suomen Ilmailuopiston ja lentäjäkoulutuksen päättymistä.
Maakunnallinen edunvalvonta on hyvä aloittaa yhteistyökumppaneiden etsimisellä. Samanlainen tilanne on myös Seinäjoella ja Jyväskylässä.
Erityisesti Seinäjoella tilanne koetaan erittäin vaikeaksi, sillä Finncomm on seinäjokinen yritys. Siellä jos missä oman lentoyhteyden eteen on tehty töitä.
Satakunnan maakuntajohtaja Pertti Rajala vastusti lauantain Satakunnan Kansan haastattelussa valtion tukea Porin lentoliikenteelle. Hänen mielestään edellytykset kannattavalle lentoliikenteelle ovat niin hyvät, ettei tukea tarvita.
Lausunto on hämmentävä. Reittiä vuosia hoitaneessa lentoyhtiössä luulisi olevan osaamista ja aika tarkat luvut reitin kannattavuudesta.
Maakuntakaupunkien reittien lakkautuksen taustalla on Finncomin ja Finnairin välinen sopimus. Kun Finnairilla on mennyt taloudellisesti todella huonosti, sen syöttöliikenteestä Finncommille maksamaa korvausta on leikattu. Siitä reittien kannattamattomuus.
Finnair haluaa kuitenkin samanaikaisesti estää kilpailun kiristyminen kotimaassa. Air Balticin laajeneminen on uhka, jota Finnair torjuu jopa käräjäoikeuden päätöksellä.
Maailmalla riittää kuitenkin lentoyhtiöitä, jotka saattavat olla kiinnostuneita Suomenkin yhteyksistä. Toivottavasti Blue 1 tai täällä jo lentänyt Golden Air saadaan nopeasti mukaan kisaan.
Satakunnan ja Porin kehitykselle lentoyhteyden katkeaminen on vakava uhka. Nykivä junayhteys ja tukkoinen valtatie 2 eivät riitä kiireiselle liike-elämälle. Kuka haluaa viettää työpäivän autossa tai junassa vain käydäkseen Helsingissä neuvottelussa.
Ainoa realistinen mahdollisuus on valtion väliintulo niin kuin Savonlinnassa ja Varkaudessa. Porinkin kukkarolle saatetaan käydä, mutta se hinta kannattaa maksaa.
Maakunnissa pitää nyt saada käyntiin ”Kemijärven yöjunan” kaltainen kansanliike, jolla varmistetaan, ettemme jää lopullisesti pussinperälle. Kyse ei todellakaan ole kansanedustajien kulkemisesta, vaan lentokonetta käyttävät sadat liikemiehet ja teollisuuden kulkijat, jotka käyvät hakemassa maailmalta työtä ja toimeentuloa meidän kaikkien hyväksi.










