Yle-remontin siirto paikallaan
Vielä muutama päivä siten näytti, että suunniteltu Yle-maksu – lähinnä mediavero – tulee vääjäämättä kaikkien talouksien maksettavaksi, omisti sitten television tai ei. Nyt tilanne on muuttunut. Viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) ei aio viedä maksua tai hallintouudistusta eteenpäin tällä vaalikaudella.
Lindén väläytti, että Ylen rahoitus olisi syytä saada valtion budjetista. Silläkin on sekä hyvät että huonot puolensa. Huonoa on se, että Yle voi joutua liikaa poliittisten peukaloiden alle puristuksiin, jolloin journalistinen riippumattomuus vaarantuu.
Asia jää nyt kuitenkin seuraavalla vaalikaudella ratkaistavaksi. Mielenkiintoista on nähdä, mistä Ylen rahoitus järjestyy, jos nykyisestä lupamaksukäytännöstä todella luovutaan.
Lindén on saanut sekä kiitosta että moitetta osakseen vedettyään yllättäen Ylen hallintoa ja Yle-maksua koskevan esityksensä pois. Kriittisimmissä arvioinneissa on jopa vaadittu hänen eroaan. Se ei kuitenkaan ole nyt paikallaan, vaikka Lindénin tempoileva politikointi ei aina miellytä, ei varsinkaan se, että Yle joutuu nyt puoluepoliittiseksi pelinappulaksi.
Kävi rahoituksen kanssa miten hyvänsä, niin Yleisradion on syytä tarkastella toimintojaan ja pohtia, mistä kuluja voi vielä karsia. Se saattaisi olla mahdollista internetin puolella. Esimerkiksi BBC leikkasi nettitoimintojaan kulujen säästämiseksi ja ollakseen tallomatta liikaa kaupallisen median varpaita.
Tapetille nousi jokin aika sitten myös se, että kulujen vähentämiseksi Yle voisi siirtää joitain urheilutapahtumia mainosrahoitteisille kanaville. Tietyt suuret urheilutapahtumat on kuitenkin välitettävä kaikille suomalaisille jatkossakin ilman erillistä lisämaksua. Siitä ei saa tinkiä.
Vaikka kansanedustaja Mika Lintilän (kesk.) työryhmän esitys hallinnon uudistamisesta ja Yle-maksusta oli yksimielinen, niin hallituspuolueiden esitys Ylen tulevasta hallintomallista oli parempi kuin parlamentaarisen työryhmän esitys.
On hyvä, että Yleisradion valvonta ja ohjaus saataisiin eriytettyä toisistaan. Jos Yleä valvoisi ja ohjaisi poliitikoista koostuva hallintoneuvosto, se olisi vähän sama asia kuin että pukki toimisi kaalimaan vartijana.
Niin ei saisi käydä, vaan valvontatehtävä voitaisiin pysyttää hallintoneuvostolla ja julkisen palvelun määrittely antaa erilliselle neuvostolle.
Kaiken keskellä täytyy muistaa, että Yleisradiolla on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen tiedonvälittäjän rooli, ja sellainen sen oltava tulevina vuosinakin.
Tässä keskustelussa ei kannata hukata pihviä, asiaa. Jos Yle-maksua alennettaisiin "kohtuuttomasti", niin se tarkoittaisi sitä, että tiettyjä palveluja siirtyisi kustannussyistä kaupallisille kanaville ja lehtitaloille. Eivät ne olisi ilmaisia sielläkään. Vuosittaiset katsojan kokonaismaksut saattaisivat hyvinkin nousta 200 - 250 euron yläpuolelle.
Sitähän kaupalliset kanavat ja lehtitalot ovat lobanneet, ettei ole tärkeää kuinka paljon palvelut maksavat, vaan tärkeää on se, kuka saa tulot.
Ulkoministeri Stubb (kok) korosti äskettäin, etteivät Iso-Britanniassa tehdyt ratkaisut BBC:n piirissä ole suinkaan katsojaystävällisiä.
Hallitus ja ministeri Lindén ovat sormi suussa. Julkisuudessa on väitetty, että pattitilanteen takana on kokoomuksen puheenjohtaja Katainen.
Ilmoita asiaton kommentti