Hätäkeskusten sijoituspäätös oikea
Hätäkeskusten sijoituspäätös tehtiin selkeästi toiminnallisin ja taloudellisin perustein. Sisäministeri Anne Holmlund (kok.) osoitti ratkaisussaan sellaista jämäkkyyttä, jota vastuulliselta ministeriltä voidaan odottaa.
Selvää on, että ”hävinneet” paikkakunnat syyttävät Holmlundia kotiinpäin vetämisestä. Erityisesti pirkanmaalaisten katkeruus purkautui jo eilen Aamulehden verkkokeskusteluissa, jossa ministeriä vaadittiin jopa valtakunnanoikeuteen.
Erityisen vaikea päätös Holmlundille oli sen takia, että hän asuu Porin naapurikaupungissa Ulvilassa. Porin valinta uuden Satakunnan ja Pirkanmaan hätäkeskuksen sijaintipaikaksi on helppo leimata aluepolitiikaksi.
Tästä ei tietenkään ollut kysymys. Porissa sijaitsee valtakunnallinen hätäkeskus, jota varten on rakennettu Suomen ajanmukaisimmat tilat. Turvallisuusratkaisuihin on kiinnitetty erityistä huomiota niin, että maan alle rakennetut tilat toimivat takuuvarmasti kriisitilanteissakin.
Porissa ovat myös valmiina kaikki tarpeelliset tilat ja muu välineistö, joten Pori oli taloudellisestikin oikea ratkaisu. Valtakunnallisen hätäkeskuksen yhteydessä toimiva aluekeskus on sopiva linkki käytännön työhön.
Tärkeä asia on kaksikielisyys, josta on parissa tapauksessa saatu ikäviä kokemuksia. Vaikka Pori ei enää varsinaisesti ole kaksikielinen kaupunki, on Porissa kuitenkin hyvät valmiudet palvella myös ruotsikielisten asukkaiden tarpeita.
Hätäkeskusuudistuksessa nykyisten alueiden määrä vähenee 15:stä seitsemään vuoteen 2015 mennessä. Kuuden muun hätäkeskuksen sijaintipaikoiksi tulevat Oulu, Vaasa, Kouvola, Kerava, Turku ja Kuopio.
Samanlaista vääntöä kuin Porissa ja Tampereella sijaintipaikasta käytiin myös akselilla Rovaniemi–Oulu ja Jyväskylä–Seinäjoki–Vaasa. Sisäministeri Holmlund oli myös näissä ratkaisuissaan johdonmukainen.
Linjana näyttää olleen, että seitsemästä hätäkeskuksesta viisi on sijoitettu rannikko- ja satamakaupunkeihin. Se on ymmärrettävää, sillä merenkulku ja veneily ovat riskialueita, joissa hätäkeskusten palveluita tarvitaan usein.
Erikoista keskustelussa on käsitys, että hätäkeskusten sijainti vaikuttaisi jollakin tavalla avun saamiseen. Teknisesti on aivan samantekevää, mistä hälytys välitetään edelleen auttajille.
Päätöksen seurauksista käydään vielä kova jälkikeskustelu. Sitä ei kannata pelästyä, sillä ratkaisut on nyt tehty, ja toimintaa on hyvä lähteä kehittämään eteenpäin.
Sijoituspaikkoja tärkeämpää kuitenkin on, että ihmiset saavat avun 24 tuntia vuorokaudessa. Ihmisten turvallisuus ajoi hätäkeskusten sijoituspäätöksessä aluepolitiikan ohitse. Onneksi.
Tuntui oudolta, ettei "keskelle" Suomea tullut keskusta, eli Tampereelle.
En ymmärrä mitä arvoa hätäkeskuksen sijainnilla rannikolla on meripelastuksen osalta. Tosiasia kuitenkin on se, että valtion työpaikkoja on pakko hajasijoittaa ympäri Suomea. Pohjoinen jäi ilman.
Kehä III sisäpuolella ei saa olla 20 vuoden jälkeen muita valtion työpaikkoja kuin Eduskunta.
Ilmoita asiaton kommentti