Palkkaverotusta ei saa kiristää

Suomi ei saa talouttaan tasapainoon ja selviä tulevista vuosista ilman verojen korottamista. Eri asia siten on, miten verojen korotukset on syytä kohdistaa.

Verotus onkin seuraavissa eduskuntavaaleissa ilman muuta keskeinen väännön aihe.

Helsingin Sanomat kyseli viime viikonvaihteessa puoluejohtajilta kantoja asiaan, eikä heistä yksikään ei ole valmis nostamaan ensi vaalikaudella pieni- ja keskituloisten palkkaverotusta. Mutta ei suurituloistenkaan palkkaveroja ole enää syytä kiristää, vaikka progressio on hyväksyttävä keino tasata tuloja.

Palkkatulojen verotus on nimittäin jo nyt Suomessa hieman enemmän tienaavien kohdalla aika rankkaa, kun vastaavasti esimerkiksi pääomatulojen verotus on samaa luokkaa kuin keskituloisilla suomalaisilla ja jopa hieman vähemmän.

Tulevina vuosina on ehdottomasti pidettävä huoli siitä, ettei palkka- ja pääomaverotuksen välistä kuilua kasvateta lisää. Lisäksi työnteon verotuksen nostaminen kostautuisi muun muassa kulutuksen vähenemisenä, mikä vähentää sitä kautta myös valtion tuloja.

Palkkatulojen progressiivinen verotus on ollut pitkään oleellinen osa suomalaista yhteiskuntaa, ja niin pitää myös olla. Pienituloisten täytyy maksaa suhteellisesti pienempi osuus tuloistaan veroina kuin suurituloisen.

Periaate on hyvä: kenellä on enemmän, hän myös antaa yhteiskunnalle enemmän. Sen sijaan verotuksen progressioiden lieventäminen on jossain vaiheessa paikallaan, koska liikaa ei saa ketään verottaa.

Aivan pian progression lievennys ei ole kuitenkaan mahdollista, vaikka suurituloisten verottamisessa on pidettävä kohtuus mielessä. Jos palkastaan saa käteen alle puolet, verotusta ei voi enää pitää kohtuuden rajoissa olevana.

Näin ollen katseet kääntyvät nyt pääoma- ja arvonlisäveroihin. Pääomaveron nosto ei kovin monta lisämiljoonaa valtion kassaan tuo, joten painetta on korottaa myös arvonlisäveroa. Lisäksi tämän veron nostamisesta on helpointa päästä sopuun tulevissa hallitusneuvotteluissa ja, vaikka arvonlisävero nousee jo ensi kesänä 22:sta 23 prosenttiin, niin se ei riitä.

Yhdenkään veron korottaminen ei koskaan hivele, mutta talouden ja politiikan realiteetit huomioon ottaen kulutusverojen, ympäristöverojen ja energianverojen korottaminen on tässä tilanteessa paras vaihtoehto.

Vasemmisto tosin harannee vastaan tavallaan kaikille lankeavien verojen korottamista, mutta työn ja yrittäjyyden verotuksen koventaminen olisi pitkällä tähtäimellä huonompi ratkaisu. Verotuksen keinoin ei saa vähentää yritteliäisyyttä tai ahkeruutta työntekoon.

Verotuksen kokonaisuudistusta pohditaan parhaillaan valtioministeriön asettamassa ja Martti Hetemäen johtamassa työryhmässä. Työ on vaikea, mutta nyt on pystyttävä esittämään toteuttamiskelpoinen malli, joka ei liikaa horju talouden suhdanteissa ja tukee samalla nousua.