AKT:n lakon oli loputtava pikaisesti

Tiistaina alkaneen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton lakon nopea loppuminen vain päivän kestettyään oli yleisen edun kannalta aivan välttämätöntä.

Lakonalaisten toimintojen piirissä oli yksinkertaisesti liian monta yhteiskunnan keskeistä toimintoa, jotta lakkotilanteen olisi annettu jäädä ajelehtimaan edes muutamaksi päiväksi.

Kun Suomi on lamassa eikä nopeaa talouskasvua ole näköpiirissä, ei vaikeista ja pitkistä lakoista johtuviin tappioihin ja työpaikan menetyksiin yksinkertaisesti ole varaa.

Pelkästään tätä vasten ei ole ihme, että lakko sai heti tuoreeltaan tylyn vastaanoton työnantajaleirissä ja hallitukselta. Lyhytkin kuljetusalan lakko tietää suuria vaikeuksia monille kuljetusalan yrityksille, jotka jo tähän saakka ovat kamppailleet huonon kannattavuuden kanssa.

Vähänkään pitkä lakko olisi kasvattanut yleiset paineet ylivoimaisiksi neuvottelupöydän tapahtumista riippumatta.

Neuvotteluosapuolten kunniaksi on todettava, että lakon alkamisesta huolimatta ne jatkoivat kiistan sovittelua valtakunnansovittelija Esa Lonkan johdolla heti jälkeen, kun AKT hylkäsi ensimmäisen sovintoesityksen. Osapuolet siis tiedostivat tilanteen vakavuuden.

AKT on perinteisesti tunnettu ärhäkkien puheenjohtajien ammattiliittona. Monet muistavat, miten esimerkiksi Risto Kuisma ja Kauko Lehikoinen vuorollaan esiintyivät omapäisesti ja järjestivät hankalia lakkotilanteita.

Nyt puolestaan Timo Rädyllä oli paineita näyttää olevansa tiukka ja jäsenkenttänsä etuja valvova ay-johtaja. Persoonana Räty vaikuttaa myös särmikkäältä eli ainakin tässä mielessä hän jatkaa liittonsa puheenjohtajatraditiota.

Silti mielikuva AKT:stä lakkoliitosta on väärä. Enemmänkin voidaan puhua lakonuhkaliitosta. On eri asia ärhennellä lakon uhalla kuin aloittaa lakko.

AKT:stä on Paperiliiton mahtikauden päätyttyä entistä vahvemmin kasvanut yksi avainliitoista. Paperiliitto saattoi aikanaan laskea kaiken sen varaan, että alan kustannusnousut maksatettiin devalvaatioiden kautta muilla aloilla. AKT puolestaan joutuu käyttämään valtaansa monimutkaisemmassa toimintaympäristössä.

Menossa on vaativa työmarkkinakevät, jonka vaativimmaksi episodiksi nyt koettu lyhyt kuljetusalan lakko toivottavasti jää. Osviittaa tähän saadaan heti, sillä satamien ja huolinta-alan palkkaneuvottelut ovat nyt Lonkan työpöydällä.

Työmies on palkkansa ansainnut. Hyvänä aikana palkankorotus voi olla parempi, mutta huonona aikana ei palkkaneuvotteluissa voida vuolla kultaa.

Vastuullisten ay-toimijoiden on ymmärrettävä tämä asia, kun he lähtevät matalasuhdanteessa palkkaneuvotteluihin. Vallitsevia työmarkkinakäytäntöjä lakko-oikeuksineen on toki kunnioitettava eikä työnantajaosapuolikaan saa yrittää jyrätä kaikkea läpi ikään kuin matalasuhdanteen varjolla.