Väärää turvallisuudentunnetta vältettävä

Tilastokeskus julkisti maanantaina hätkähdyttävän uutisen siitä, miten Suomen bruttokansantuote putosi viime vuonna 7,8 prosenttia eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin sitten itsenäisyyden alun vuonna 1918.

Dramatiikkaa lisää vielä se, että lamaan syöksyttiin vain kolmessa kuukaudessa vientimarkkinoiden pudotuksen takia.

Nyt koettu jyrkkä pudotus kielii myös siitä, miten nopeasti vientiriippuvainen Suomi globaalin talouden toimijana putoaa kansainvälisten suhdanteiden siivittämänä.

Tilastokeskuksen tieto auttaa suhteuttamaan nykyistä matalasuhdannetta varsinkin viime lamaan nähden. Silloin bruttokansantuote putosi kolmen vuoden aikana yhteensä noin kymmenen prosenttia.

Jo pelkästään bruttokansantuotteella mitattuna tilanne on siis vaikeampi kuin edellisellä kerralla.

Väärää turvallisuudentunnetta on kuitenkin ruokkinut se, kun tällä kertaa ei ole koettu aivan 1990-luvun alun kaltaisia dramaattisia uutisia, kuten pakkodevalvaatiota, pankkien kaatumisia ja yli puolen miljoonan kivunnutta työttömien määrää.

On väärin suoraan verrata toisiinsa tämän päivän ja vuoden 1918 Suomea. Näiden kahden eri aikakauden taloudet ovat aivan eri maailmasta. Itsenäisyyden alussa Suomi oli vielä voimakkaasti maatalousvaltainen ja esiteollinen yhteiskunta, jonka elinkeinorakenne oli nykyistä huomattavasti kehittymättömämpi ja yksipuolisempi.

Nykyinen EU-Suomi on puolestaan korkeasti koulutettujen ihmisten palveluita painottava tietoyhteiskunta, joka nojaa vahvasti vientiin. Myös maan väkiluku on yli kaksi miljoonaa korkeampi kuin 1918.

Dramatiikkaa tietysti löytyy toisesta näkökulmasta, jos asiaa niin välttämättä halutaan tarkastella. Kansalaissota seurauksineen aiheutti bruttokansantuotteen voimakkaan laskun, jonka vertainen löytyi vasta 2000-luvun globaalin talouden häiriön aiheuttamasta pudotuksesta.

Mielikuvilla on aina merkitystä yleisen mielipiteen muokkauksessa.

Bruttokansantuotteen viime vuoden kaltainen romahdus osoittaa lahjomattomasti, että historian pahimmaksi globaaliksi lamaksi kutsuttu nykyinen matalasuhdanne on vaikuttanut Suomeen merkittävällä tavalla.

Eikä kaikkia taantuman seurauksia vielä edes tiedetä. Erityisesti pelätään työttömyyden nousua. Onneksi tähän mennessä työllisyys on kestänyt matalasuhdanteen syövereissä yllättävän hyvin, vaikka työpaikkoja on kadonnut jo 100 000.

Kaikkiaan on aiheellista kysyä, miten monta viime vuoden kaltaista jyrkän pudotuksen kautta Suomen kaltainen vientiriippuvainen kansantalous oikein kestäisi.

Vaikka vertailu kahden eri aikakauden Suomen välillä ontuu, väärään huolettomuuteen ei ole aihetta. Tämä on varmasti myös keskeinen Tilastokeskuksen tiedosta vedettävä johtopäätös, joka kannattaa muistaa, kun pohdinnassa ovat ne eväät, joilla Suomi tästä taantumasta nousee.