Automaattiaseiden täyskieltoa ei tarvita

Kauhajoki-työryhmän mietintö päätyi puoliautomaattiaseiden täyskieltokysymyksessä odotettuun ratkaisuun: useita laukauksia lyhyessä ajassa ampuvat puoliautomaattiaseet pitäisi kerätä niiden omistajilta pois.

Käytännössä tällaisen lain kanssa eläminen ei olisi helppoa. Täyskiellon toteuttaminen olisi viranomaisille teknisesti hyvin työlästä ja myös kallista: Kauhajoki-työryhmä arvioi, että puoliautomaattiaseiden kerääminen maksaisi noin 40 miljoonaa euroa, koska valtio korvaisi poiskerättyjen aseiden arvon näiden omistajille.

Paitsi ettei täyskielto käytännössä olisi uskottava vaihtoehto, sellainen rankaisisi liikaa tavallisia ja nuhteettomia ampumaurheilijoita, jotka mietinnön julkistamisen jälkeen huolestuivat täydestä syystä harrastuksensa jatkumisesta.

Ei siis ihme, että ulvilalainen sisäministeri Anne Holmlund (kok.) viestitti heti tuoreeltaan hallituksen vastustavan täyskieltoa.

Paras tapa hoitaa puoliautomaattiaseongelma on porrastaa lupamenettely niin, että ensimmäistä asettaan hankkivan hakijan suhteen ollaan nykyistä tiukempia. Kun hakija on pystynyt osoittamaan nuhteettomuutensa aseen kanssa, niin suhtautumista on mahdollista muuttaa hivenen höllemmäksi.

Työryhmän esitys puoliautomaattisten aseiden poiskeräämisestä jakaa myös poliisikunnan mielipiteet. Täyskieltoa kannattaa muun muassa poliisiylijohtaja Mikko Paatero, kun taas työryhmässä ollut poliisijäsen jätti mietintöön eriävän mielipiteensä.

Sen sijaan mietintöön kirjatut esitykset hallussapidon alaikärajan nostamisesta 20 vuoteen, luvan määräaikaisuudesta ja luvansaajalta edellytettävästä vähintään kahden vuoden ampumaharrastuksesta ovat täysin perusteltuja. Myös ampumaratojen asekaapit pitää laittaa vakavaan harkintaan.

Joukkoampumiset ovat herättäneet Suomessa kiivaan keskustelun aselain tiukentamisesta. Totaalisen kiellon sijasta aselakia pitääkin tiukentaa, jotta uusien surmien uhka vähenisi.

Aselaista käytävässä keskustelussa täytyy muistaa, ettei tiukinkaan lakiuudistus pysty kokonaan poistamaan uusien veritekojen uhkaa. Aina löytyy kanavia, joista surmatöitä harkitseva voi aseensa hankkia, yleensä laittoman.

Laittoman aseen hankkiminen on nykyisin helppoa esimerkiksi netin kautta tai ulkomaanmatkan yhteydessä. Veriseen ratkaisuun päätyvä henkilö tekee tekonsa joka tapauksessa, jos hän on niin päättänyt.

Laitonta asetta käytettiin muun muassa Espoon joukkosurmassa vuodenvaihteessa.

Onkin erittäin tärkeää, että ennalta ehkäisevä työ pureutuu ampumisten taustalla oleviin syihin.