Lakot murentaisivat kasvuodotukset

Kevättä saadaan vielä odotella, mutta perinteiset lakonuhat merenkulussa, satamissa ja liikenteessä ovat jo koittaneet. Lakot olisivat sanalla sanoen vastuuntunnottomia juuri nyt, kun vienti alkaa taas olla oraalla.

Satamien ahtaustyötä uhkaavassa lakossa otettiin parin viikon aikalisä ja sama on tehtävä liikenteessä, ellei sopuun päästä. Myös sitä on hierottava tosissaan ja niin pitkään kuin mahdollista. Autoliikennelakko lopettaisi 21. helmikuuta alkaen lähes täysin tavara-, polttoaine-, kemikaali- ja linja-autoliikenteen sekä jätteenkuljetukset. Ahtaajalakko pysäyttäisi puolestaan Suomen ulkomaankaupasta 80 prosenttia.

Jäänmurtajia uhkaavassa lakossa, joka on alkamassa 2. maaliskuuta, siirto voi olla vaikeampaa. Sitä korttia on kuitenkin syytä käyttää, ellei sopua löydy, sillä lakko pysäyttäisi käytännössä kokonaan meriliikenteen tänä kovana pakkastalvena.

Ulkomaankaupan tai lähes kaikki kuljetukset pysäyttäviin lakkoihin maalla ei kerta kaikkiaan ole varaa.

Molempien osapuolien on pystyttävä kompromisseihin. Niiden syntymistä eivät edistä uhkailut, kuten työnseisaukset tai työnantajapuolen viittaukset siihen, että sopimukseton tilanne antaa mahdollisuuden värvätä työntekijöitä muualta Schengen-alueelta.

Moiset keinot murentavat vain entisestään neuvotteluilmapiiriä, joka muutenkin on tukkoinen. Vanhakantaisesta uhittelusta on siirryttävä järjen käyttöön.

Ahtaajakiistan päätyminen lakkoon ei koskisi vain satamatyönantajia vaan myös lukuisten vientiyritysten työntekijöitä. Maailmanmarkkinoilla toimitusten varmuus ja nopeus ovat keskeinen valttikortti uusista tilauksista neuvoteltaessa.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n on muistettava, että vain vetävä vienti takaa orastavan kasvun jatkumisen ja samalla töitä. Viime vuonna vienti romahti kolmanneksen edellisvuodesta, joten kapuamista ylös riittää pitkiksi ajoiksi.

Vaikka kunta-alalle saadut työ- ja virkaehtosopimukset tuntuivat aluksi liian kalliilta, niin ne olivat kuitenkin vielä kohtuuden rajoissa. Kunta-alalla ymmärrettiin lopulta, että nyt on olennaisinta työpaikkojen säilyminen, ei rahan ulosmittaaminen.

AKT on ilmoittanut varsinaisten palkkasenttien lisäksi tavoittelevansa taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottaville jäsenilleen nykyistä vankemman rahallisen korvauksen. Vaatimuksia aina voi esittää, mutta nyt rima on asetettu liian ylös. Satamaoperaattorit ry:n mukaan AKT:n erorahavaatimus on 12 kuukauden palkka. AKT on moisen kiistänyt.

Jompikumpi siis väistelee totuutta, mutta moinen veisi erokorvaukset Suomessa aivan uusille urille. Millään muulla alalla vastaavaa ei ole.

Vaatimuksen toteutuminen kalahtaisi kaiken lisäksi omaan nilkkaan, kun työnantajien rohkeus pestata uutta väkeä vakinaiseen työsuhteeseen heikentyisi.